perjantai 30. huhtikuuta 2010

Miksi kysyä kansalta?

Upseeriliiton kyselyn mukaan 55.5 prosenttia upseereista kannattaa Suomen liittymistä Naton jäseneksi. Kenraalien ja everstien kohdalla kannatus on 74,3 prosenttia. Upseerien enemmistön mielestä Naton jäsenyys on puhtaasti poliittinen kysymys. Suomessa armeija on omaksunut kannan, että Eduskunta tekee poliittiset päätökset ja sotilaat noudattavat niitä.

Lähes 66 prosenttia upseereista on lisäksi sitä mieltä, ettei Natoon liittymisestä pidä järjestää kansanäänestystä. Upseerit ovat sisäistäneet oman tehtävänsä yhteiskunnassa, jossa poliittisten päätösten tekeminen on muiden kuin sotilaiden asia.

Liittoutumisen kannattajat esittävät, miten Naton viidennen artiklan mukaan jäsenmaat sitoutuvat auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista "tarpeellisiksi katsomillaan keinoilla". Ei siis välttämättä sotilaallisesti ! Edelleen miten ” Liittoutuminen nostaisi kynnystä mahdollisen uhkaajan suhteen." Pyrittäköön mieluimmin estämään tilanteet, joissa tarvittaisiin edes matalaa kynnystä. ”Jäsenenä Suomi pääsisi osallistumaan Naton päätöksentekoon ja saisi käyttöönsä Nato-maiden salaisia tiedustelutietoja. Eikö riitä, että saamme YK:n kautta tiedot siitä minne milloinkin hyökätään ? Suurvaltojen tiedustelutietojen arvo nähtiin ennen Irakiin hyökkäämistä

Useat upseerit painottavat kuitenkin, miten Suomen täysin itsenäinen kyky määrätä omista asioistaan pakosti vähenisi liittoutumisen myötä. Pelätään myös päätöksenteon karkaavan kauaksi. Suomi tarvitsee joka tapauksessa oman kansallisen puolustusjärjestelmän, sillä Natosta ei tosipaikan tullen riittäisi maajoukkoja Suomeen. On myöskin huomioitava miten Suomi voitaisiin leimata uhkaksi tilanteessa, missä Suomi liittouman ulkopuolella ei olisi uhka.

On kiistatonta, että mikäli Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon, tulisi Itämerestä käytännössä Naton sisämeri. Huolimatta siitä, ettei arktisella alueella ainakaan vielä ole kriisiä on kansainvälinen kriisinhallintajärjestö Nato jo kiinnostunut alueesta. Mikäli Suomi ja Ruotsi olisivat Naton jäseniä helpottuisi arktisten alueiden valvonta Lapin jo toimivilta sotilaslentokentiltä.

On mielenkiintoista miten niin Nato-jäsenyyden kannattajat kuin vastustajatkin katsovat maanpuolustuksen edellyttävän yleistä asevelvollisuutta. Kaikki ovat myös huolissaan maanpuolustustahdon säilymisestä mahdollisen Nato-jäsenyyden myötä.

Tuntuu kuin tilanne muistuttaisi aikoja, jolloin maan johto kansan mielipidettä kyselemättä lähetti suomalaisia juntteja vuosikausiksi vieraille maille aina Balkania myöten sotimaan.

Yrjö Saraste

keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

Energiantarve kasvaa eikä alene.

Vihreät väittävät, että ”Suomi pärjää hyvin ilman lisäenergiaa.” Kokoomus, ammattijärjestö, teollisuus ja kaikki, jotka ovat aidosti huolissaan Suomen taloudellisesta kehityksestä vaativat puolestaan sähköntuotannon kilpailun lisäämistä ja näkevät tarvetta halvalle kotimaiselle lisäenergialle. Poliitikkojen näkemykset maamme tulevasta energiantarpeesta ja sen tuottamistavoista ovat hyvin ristiriitaisia ja hapuilevia.

Tulee aina muistaa miten ydinsähkö ei tarvitse yhteiskunnan tukea. Lisäksi miten tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantokustannus (hinta) on yli puolitoistakertainen ydinsähköön verrattuna ja puulla tuotetun sähkön hinta on yli kaksinkertainen ydinsähköön verrattuna.

Nyt on vaadittu, että ”Energiapolitiikassa ei missään tapauksessa saisi alistua ajatukseen, että energiankulutus väistämättä kasvaa vaan kaikki voimat tulisi keskittää pakotteisiin, joilla kulutusta jarrutetaan.”

Teollisuus on kuitenkin edelleen maamme työllisyyden perusta. Mikäli teollinen vienti pysyvästi supistuu on edessä elintason aleneminen. On epärealistista kuvitella ”luovan talouden” ja palvelujen viennin korvaavan nykyisen teollisen viennin. ”Suomalaisten ei pidä tyytyä siihen hokemaan, että energiaintensiivinen perusteollisuus on auringonlaskun ala ja sen siirtyminen muualle lähes luonnonlaki.” (Päivi Lipponen - Demarissa).

Nyt on kyse siitä, miten suomalaisten kotitalouksien, teollisuuden ja muun elinkeinoelämän sähkön saanti kohtuuhintaan turvataan. Kielteiset ydinenergian rakentamispäätökset myös osaltaan nopeuttaisivat teollisuuden siirtymistä sinne missä tarjolla on energiaa kilpailukykyiseen hintaan.

Yksi ja toinen hokee miten, ”Ydinvoiman lisäämisen sijaan energiankulutuksen vähentämiseksi olisi panostettava uuteen ja älykkääseen tekniikkaan.” Sitten sama henkilö pyöräyttää joka ilta tiskikoneen päälle, kuivattaa pyykkinsä pyykkitorninsa kuivurissa ja napsauttaa saunan päälle aina kun siltä tuntuu.

Tosiasia on, että sähkön- ja energiankulutus lisääntyy jatkuvasti kaikilla aloilla. Aiemmin halkojen tekoon tarvittiin pokasaha ja kirves. Nyt eivät riitä edes moottorisaha ja sähkökäyttöinen halkaisija, sillä valmiit halot myös kuivatetaan koneellisesti. Mitä erilaisimpiin tehtäviin on kehitetty sähkökäyttöisiä vempaimia. Nykyaikainen koti, keittiö tai autotalli ovat täynnä sähkölaitteita. Ellei tietokoe niin ainakin kännykkä seuraa omistajaansa kaikkialle. Suuren kysynnän vuoksi eräät marketit ovat ottaneet valikoimiinsa myös hieromasauvat.

Sähkönkulutuksen alentuminen on utopiaa. Nyt kerrostaloasunnoissa tulee olla huoneistokohtainen sauna. Vanhoihin 3-kerroksisiin taloihin asennetaan hissit. Aiotaan siirtyä sähkökäyttöisiin autoihin ja niin edelleen.

Yrjö Saraste

perjantai 2. huhtikuuta 2010

Ydinsodan vaara

Kansainvälisen politiikan professori Keijo Korhonen kirjoittaa tänään ( Lapin Kansa 02.04) otsikolla ”Miksi Jeppe juo?” muun muassa:

”YK ja kansainvälinen yhteisö katsovat Iranin ydinaseen olevan vaara Lähi-idän rauhalle. Iranilla ei kuitenkaan ole ydinaseita. Se vasta ehkä suunnittelee niiden hankkimista. Israelilla taas on ydinaseistus - vahvempi kuin Englannin tai Ranskan. Israel ei tunnusta omistavansa ydinaseita, mutta kaikki tietävät totuuden. Lähi-Idän politiikan merkillisyyksiin kuuluu että kukaan ei katso Israelin salaisten ydinaseiden vaarantavan alueen rauhaa toisin kuin ydinaseistuksen, jota Iran mahdollisesti tavoittelee.”

Edelleen ”Teheranin vallanpitäjien on kysyttävä itseltään, olisivatko amerikkalaiset hyökänneet Irakiin, jos Saddam Husseinilla olisi ollut käytössään ydinaseita. - Vastaus on itsestään selvä. Kukaan ei ole vielä koskaan hyökännyt ydinaseita omistavaan maahan.”

Sen jälkeen kun myrkkykaasujen käyttö tavallaan lopetti ensimmäisen maailmansodan pelättiini yleisesti, että sitä käytettäisiin tulevissa sodissa sekä sotilaita että siviilejä vastaan. Kuten tiedämme toisin kävi, kun kukaan ei rohjennut aloittaa kaasun käyttöä. Kyllähän meilläkin oli kesällä 1941 mukana jonkinlaiset kaasunaamarit, jotka sitten vähitellen lensivät tienvarteen.

Toisen maailmansodan tavallaan loputtua atomipommien käyttöön pitävät monet selviönä, että niitä käytetään tulevissa sodissa. Todellisuudessa on kuitenkin melko luonnollista, ettei mikään varsinainen valtio uskalla atomiasetta käyttää, sillä hyökkäyksen kohteeksi joutunut kostaisi nopeasti vaikka viimeisillä voimillaan. Ainoa vaara on, että jokin liikkuva valtioton terroristiryhmä saattaisi onnistua varastamaan jonkintasoisia atomiaseita.

Yrjö Saraste
Sotaveteraani