Aseteollisuuden edustajat yrittävät jatkuvasti väittää, että ”Maanpuolustus on mahdotonta ilman nykyaikaista kalustoa.” (HS. 23.01) Väite on puppua, sillä Afganistanin sota todistaa miten maan tuloksekas puolustaminen ei nykyaikaisia aseita kaipaa. Toisaalta ei sen miehittäminenkään tunnu onnistuvan huippu uudenaikaisilla aseillakaan.
Natoa lobbaava runoilija kirjoittaa Hesarissa (27.01) miten Suomen ”Asevelvollisten ja reserviläisten ylisuuri, mutta puutteellisesti varustettu resupetteriarmeija (!) ei sovi nykyaikaiseen ammatillistuneeseen sodankäyntiin.”
Asekauppiaat ovat nyt aktiivisesti liikkeellä koska Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen on sanonut, että vaikka toisaalta joukko-osastojen vähentäminen on väistämätöntä., niin toisaalta
erityisesti Maavoimien materiaalia on pakko uusia
Runoilija kirjoittaa ”ammattilaistuneesta sodankäynnistä.” Aiemmin puolustettiin lähinnä omaa maata, mutta nyt kehitys näyttää olevan menossa suuntaan, jossa soditaan jonkun toimeksiannosta vierailla mailla jopa tuhansien kilometrien päässä.
Yrjö Saraste
torstai 27. tammikuuta 2011
keskiviikko 19. tammikuuta 2011
Erilaisia sijoituksia.
Korkein oikeus on nyt yhtynyt Nordea – pankin n käsitykseen, että kokeneiden ja suuria summia sijoittaneiden asiakkaiden voi olettaa ymmärtävän tuoton ja riskin välisen suhteen.
Vedotaan siihen, etteivät “Blomqvistit ole mitä tahansa perushumppaajia, vaan varsin kokeneita sijoittajia. Tämän vuoksi heidän on ajateltu tajuavan, minne rahansa tässäkin sijoituksessa ovat panneet.”
Samanaikaisesti euromaat katsovat velvollisuudekseen tukea ylivelkaantuneita jäsenmaitaan ja pelastaa niiden holtittomasti rahaa lainanneita pankkeja. Todellisuudessa kriisi ei ole EU:n eikä euroalueen kriisi, vaan jokaisen velkaisen maan oma kriisi.
Ei voi muuta kuin kyseenalaistaa EU-komission, keskuspankin ja euroryhmän toimet finanssijärjestelmän kriisin hoidossa. Käytännössähän on nyt kyse siitä, että takaajiksi ja aikanaan maksajiksi joutuvat ensisijaisesti asiansa hyvin hoitaneiden yhteiskuntien veronmaksajat.
Nyt olisi todella aika viheltää peli seis. Eikä tulisi enää lisätä maamme takausvastuuta enää eurollakaan ! ,
Yrjö Saraste
Vedotaan siihen, etteivät “Blomqvistit ole mitä tahansa perushumppaajia, vaan varsin kokeneita sijoittajia. Tämän vuoksi heidän on ajateltu tajuavan, minne rahansa tässäkin sijoituksessa ovat panneet.”
Samanaikaisesti euromaat katsovat velvollisuudekseen tukea ylivelkaantuneita jäsenmaitaan ja pelastaa niiden holtittomasti rahaa lainanneita pankkeja. Todellisuudessa kriisi ei ole EU:n eikä euroalueen kriisi, vaan jokaisen velkaisen maan oma kriisi.
Ei voi muuta kuin kyseenalaistaa EU-komission, keskuspankin ja euroryhmän toimet finanssijärjestelmän kriisin hoidossa. Käytännössähän on nyt kyse siitä, että takaajiksi ja aikanaan maksajiksi joutuvat ensisijaisesti asiansa hyvin hoitaneiden yhteiskuntien veronmaksajat.
Nyt olisi todella aika viheltää peli seis. Eikä tulisi enää lisätä maamme takausvastuuta enää eurollakaan ! ,
Yrjö Saraste
sunnuntai 16. tammikuuta 2011
Mikä on Suomen suurin ”puolue” ?
Ellei oteta huomioon nukkuvien puoluetta niin Niinistön kannattajat muodostavat maan suurimman ”puolueen.” Millään puolueella taikka niiden yksittäisillä edustajilla ei ole niin laajaa kannatusta kuin Niinistöllä. Hän on täysin ylivoimainen suosikki seuraavaksi presidentiksi. Kaikkien yksittäisten puolueiden ei kannattaisi tässä tilanteessa edes yrittää kaupitella puheenjohtajiaan presidentiksi.
Tilanne on kuitenkin sikäli mielenkiintoinen, ettei Niinistön suhde kokoomuksen nykyjohtoon ole kovin lämmin. Johtuen tämä ilmeisesti siitä, että kokoomuspamput pelkäävät, ettei Niinistö alistu vain näyttelyjen avaajaksi.
Yleisesti vahvistunut mielikuva siitä, ettei Niinistö ole vain Kokoomuksen ehdokas tulee
varmasti viemään hänet Mäntyniemeen. Sillä tämä toisaalta kuiva kamreeri ja toisaalta epämuodollinen luisteleva ja joskus kaljallakin käyvä talousmies nauttii todella laajaa kansansuosiota.
Ainakin alamaissa olevan SDP:n saattaisi kannattaa jo ennen eduskuntavaaleja ilmoittaa valinneessa presidenttiehdokkaakseen ”Työväen presidentti” Niinistön.
Yrjö Saraste
Tilanne on kuitenkin sikäli mielenkiintoinen, ettei Niinistön suhde kokoomuksen nykyjohtoon ole kovin lämmin. Johtuen tämä ilmeisesti siitä, että kokoomuspamput pelkäävät, ettei Niinistö alistu vain näyttelyjen avaajaksi.
Yleisesti vahvistunut mielikuva siitä, ettei Niinistö ole vain Kokoomuksen ehdokas tulee
varmasti viemään hänet Mäntyniemeen. Sillä tämä toisaalta kuiva kamreeri ja toisaalta epämuodollinen luisteleva ja joskus kaljallakin käyvä talousmies nauttii todella laajaa kansansuosiota.
Ainakin alamaissa olevan SDP:n saattaisi kannattaa jo ennen eduskuntavaaleja ilmoittaa valinneessa presidenttiehdokkaakseen ”Työväen presidentti” Niinistön.
Yrjö Saraste
perjantai 14. tammikuuta 2011
USA:n talouslama ei päästä pois Afganistanista ?
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen supistettiin Yhdysvalloissa voimakkaasti ei vain armeijaa vaan myös aseteollisuutta.
Toisen maailmansodan jälkeen oli tilanne aivan toinen. Nyt koettiin entinen liittolainen ei vain kilpailijaksi vaan suorastaan viholliseksi. Alkoi kilpavarustelu. Lisäksi ”idän uhkaa” vastaan perustettiin sotilasliitto Nato.
Neuvostoliiton ja Varsovan liiton hajottua uhkasi Nato käydä tarpeettomaksi. Syyskuun 2001 terrori-iskut loivat kuitenkin pohjan puolustusliiton uudelle tulemiselle. Nyt Naton Isaf -joukot ovat virallisen selityksen mukaan Afganistanissa, koska maan kapinalliset uhkaavat kaikkien sotaan osallistuvien maiden ( siis myös Suomen ) turvallisuutta.
Lisäksi osallistuminen pyritään esittelemään vain rauhanturvaamisena ja jälleenrakennuksena, eikä siis sotana kapinallisia vastaan.
Kuitenkin jopa korkeat yhdysvaltalaiset sotilasasiantuntijat myöntävät, että sodassa on kyse lähinnä Naton, eikä niinkään Afganistanin tulevaisuudesta. Toistaiseksi Naton ainoa ja samalla melko kyseenalainen voitto on ollut Serbian pommittaminen. Tilannetta pahentaa se tosiasia, että aseteollisuuden ja puolustusvoimien mahdollinen supistaminen olisivat raskas isku USA:n talouselämälle.
On selviö, ettei Afganistan käskemällä, eikä myöskään aseilla muutu sivistysvaltioksi tai edes rauhoitu. Vasta kun parrattomat miehittäjät on saatu maasta pois voidaan toivoa, että
maan lukuisat kansat, kieliryhmät ja klaanit saattaisivat yrittää neuvotella keskenään ja muodostaa jonkunlaisen löyhän valtioliiton.
Britit, venäläiset ja amerikkalaiset ovat turhaan yrittäneet valloittaa ja hallita Afganistania. Ehkä käy niin, että maa rauhoittuu vasta kun kiinalaiset sinne vuorostaan tulevat !
Yrjö Saraste
Toisen maailmansodan jälkeen oli tilanne aivan toinen. Nyt koettiin entinen liittolainen ei vain kilpailijaksi vaan suorastaan viholliseksi. Alkoi kilpavarustelu. Lisäksi ”idän uhkaa” vastaan perustettiin sotilasliitto Nato.
Neuvostoliiton ja Varsovan liiton hajottua uhkasi Nato käydä tarpeettomaksi. Syyskuun 2001 terrori-iskut loivat kuitenkin pohjan puolustusliiton uudelle tulemiselle. Nyt Naton Isaf -joukot ovat virallisen selityksen mukaan Afganistanissa, koska maan kapinalliset uhkaavat kaikkien sotaan osallistuvien maiden ( siis myös Suomen ) turvallisuutta.
Lisäksi osallistuminen pyritään esittelemään vain rauhanturvaamisena ja jälleenrakennuksena, eikä siis sotana kapinallisia vastaan.
Kuitenkin jopa korkeat yhdysvaltalaiset sotilasasiantuntijat myöntävät, että sodassa on kyse lähinnä Naton, eikä niinkään Afganistanin tulevaisuudesta. Toistaiseksi Naton ainoa ja samalla melko kyseenalainen voitto on ollut Serbian pommittaminen. Tilannetta pahentaa se tosiasia, että aseteollisuuden ja puolustusvoimien mahdollinen supistaminen olisivat raskas isku USA:n talouselämälle.
On selviö, ettei Afganistan käskemällä, eikä myöskään aseilla muutu sivistysvaltioksi tai edes rauhoitu. Vasta kun parrattomat miehittäjät on saatu maasta pois voidaan toivoa, että
maan lukuisat kansat, kieliryhmät ja klaanit saattaisivat yrittää neuvotella keskenään ja muodostaa jonkunlaisen löyhän valtioliiton.
Britit, venäläiset ja amerikkalaiset ovat turhaan yrittäneet valloittaa ja hallita Afganistania. Ehkä käy niin, että maa rauhoittuu vasta kun kiinalaiset sinne vuorostaan tulevat !
Yrjö Saraste
maanantai 30. elokuuta 2010
Nyt alkaa avoin ulkopoliittinen keskustelu.
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen, ulkoministeri Alexander Stubb ja puolustusministeri Jyri Häkämies kyseenalaistivat puolueen eduskuntaryhmän kokouksessa Venäjän aseman suurvaltana.
Asiasta kuultuna Katainen lausui Suomen Kuvalehden (2010/35) Pekka Ervastille muun muassa seuraavaa:
”Meillä oli perusteellinen ulkopoliittinen analyysi, jossa käsiteltiin mm. Venäjää EU:n ja Suomen strategisena kumppanina.”
”Lausuntomme ovat suoraan hallituksen turvallisuuspoliittisesta selonteosta ja Venäjä-toimintaohjelmasta.” – Todellako ?
”Puheesta näkee, että se oli poikkeuksellisen laaja ulkopoliittinen analyysi. Se oli meidän omalle porukalle tarkoitettu.” - Pääsikö se siis vahingossa julkisuuteen ?
Katainen määritteli myös miten ”Mediakritiikkiä saa esittää silloin, kun kirjoitetaan virheellisiä asioita.” – Siis vain silloin kun kyse on suoranaisesta virheellisestä tiedosta ?
Katainen lupasi käydä ”avointa ulkopoliittista keskustelua” myös kansalaisten parissa. Saas nähdä koskeeko se vain Venäjän arvostelua vai voisiko ottaa puheeksi myös esiherkiksi Guantánamo – vankileirin ?
Yrjö Saraste
Asiasta kuultuna Katainen lausui Suomen Kuvalehden (2010/35) Pekka Ervastille muun muassa seuraavaa:
”Meillä oli perusteellinen ulkopoliittinen analyysi, jossa käsiteltiin mm. Venäjää EU:n ja Suomen strategisena kumppanina.”
”Lausuntomme ovat suoraan hallituksen turvallisuuspoliittisesta selonteosta ja Venäjä-toimintaohjelmasta.” – Todellako ?
”Puheesta näkee, että se oli poikkeuksellisen laaja ulkopoliittinen analyysi. Se oli meidän omalle porukalle tarkoitettu.” - Pääsikö se siis vahingossa julkisuuteen ?
Katainen määritteli myös miten ”Mediakritiikkiä saa esittää silloin, kun kirjoitetaan virheellisiä asioita.” – Siis vain silloin kun kyse on suoranaisesta virheellisestä tiedosta ?
Katainen lupasi käydä ”avointa ulkopoliittista keskustelua” myös kansalaisten parissa. Saas nähdä koskeeko se vain Venäjän arvostelua vai voisiko ottaa puheeksi myös esiherkiksi Guantánamo – vankileirin ?
Yrjö Saraste
Valta keskittyy.
Mnisteri Max Jakobson ja suurlähettiläs Paavo Keisalo kysyvät Suomen Kuvalehdessä (2010/35), että ”Minne menet, EU?” Samaa voidaan kysyä Suomeltakin.
”Siitä taas johtuu se näennäisesti ristiriitainen seikka, että näillä kahdella (Ranska ja Salsa) jäsenellä näyttää olevan suhteettoman suuri sananvalta yhteisistä asioista päätettäessä. Sille ei voi kuitenkaan mitään, että ne ovat EU:n merkittävimmät jäsenet. ” – Sillekään ei voi mitään, että Suomessa kansanedustajat edustavat lähinnä pääkaupunkiseutua.
”EU:ssa asuu puoli miljardia ihmistä, jotka eivät kuitenkaan ymmärrä olevansa samassa veneessä. Kaikki tuntuvat vetävän eri suuntiin ja yhteisen hyvän toteuttaminen ei ota onnistuakseen.” – Suomessa asuu 5 miljoonaa ihmistä, jotka hekin kaikki vetävät eri suuntiin.’
”Myös jäsenmaiden hallitukset kuvittelevat, että EU on olemassa sitä varten, että jäsenmaat voivat kukin kykynsä mukaan ottaa siitä mahdollisimman suuren saaliin.” – Myös Suomessa maan eri alueet yrittävät etuilla itselleen omia ”siltarumpuja.”
”EU:n toimintaa häiritsee erityisesti se, että sen toimielimet käyvät keskenään jatkuvaa sissisotaa, jossa reviireistä ei luovuta vapaaehtoisesti.” – Suomessa eri ministeriötkin kinastelevat keskenään.
”Komissaarit eivät edusta omia hallituksiaan, vaan heidän tulee tarvittaessa toimia omiakin maitaan vastaan, jos yleinen etu niin vaatii.” – Suomessakin ministerien ja kansanedustajien tulisi, mahdollisten paikallisten hankkeiden sijasta, ajaa yhteistä kansallista etua.
”Usein näyttää käyvän niin, että yhteistä kantaa ei löydetä ja silloin EU:n suuret kulkevat omia teitään, joskus jopa pienempien kustannuksella.” – Näinhän Suomessakin ”metropolialueiden” edustajat runnovat usein läpi koko maan edun kannalta kyseenalaisia ratkaisija.
Yrjö Saraste
”Siitä taas johtuu se näennäisesti ristiriitainen seikka, että näillä kahdella (Ranska ja Salsa) jäsenellä näyttää olevan suhteettoman suuri sananvalta yhteisistä asioista päätettäessä. Sille ei voi kuitenkaan mitään, että ne ovat EU:n merkittävimmät jäsenet. ” – Sillekään ei voi mitään, että Suomessa kansanedustajat edustavat lähinnä pääkaupunkiseutua.
”EU:ssa asuu puoli miljardia ihmistä, jotka eivät kuitenkaan ymmärrä olevansa samassa veneessä. Kaikki tuntuvat vetävän eri suuntiin ja yhteisen hyvän toteuttaminen ei ota onnistuakseen.” – Suomessa asuu 5 miljoonaa ihmistä, jotka hekin kaikki vetävät eri suuntiin.’
”Myös jäsenmaiden hallitukset kuvittelevat, että EU on olemassa sitä varten, että jäsenmaat voivat kukin kykynsä mukaan ottaa siitä mahdollisimman suuren saaliin.” – Myös Suomessa maan eri alueet yrittävät etuilla itselleen omia ”siltarumpuja.”
”EU:n toimintaa häiritsee erityisesti se, että sen toimielimet käyvät keskenään jatkuvaa sissisotaa, jossa reviireistä ei luovuta vapaaehtoisesti.” – Suomessa eri ministeriötkin kinastelevat keskenään.
”Komissaarit eivät edusta omia hallituksiaan, vaan heidän tulee tarvittaessa toimia omiakin maitaan vastaan, jos yleinen etu niin vaatii.” – Suomessakin ministerien ja kansanedustajien tulisi, mahdollisten paikallisten hankkeiden sijasta, ajaa yhteistä kansallista etua.
”Usein näyttää käyvän niin, että yhteistä kantaa ei löydetä ja silloin EU:n suuret kulkevat omia teitään, joskus jopa pienempien kustannuksella.” – Näinhän Suomessakin ”metropolialueiden” edustajat runnovat usein läpi koko maan edun kannalta kyseenalaisia ratkaisija.
Yrjö Saraste
lauantai 28. elokuuta 2010
Mielekästä koulutusta siviilipalvelusmiehille ?
Kirjailija Kristina Carlson esittää Suomen Kuvalehden ( 2010/35 ”Utopiat” ) kolumnissaan, että ”Pitäisikö luonnonkatastrofien ehkä yleistyessä valtioiden perustaa sotajoukkojen sijasta avustusjoukot. Mutavyöryt, tulvat ja maanjäristykset koettelevat väestöä eri puolilla maailmaa.
Edelleen ”Mitä jos Yhdysvallat olisi lähettänyt kuljetuskoneilla palokalustoa ja sammuttajia Venäjälle? Suomesta lähti kolme avustustyöntekijää Pakistaniin. Entäs jos heitä olisi lähetetty edes saman verran kuin lisämiehitystä Afganistaniin?” Kristina Carlson kiteyttää ”Mieluummin lisää palomiehiä kuin sotilaita.”
Ajatus on kuitenkin täysin epärealistinen, sillä nykyisin halutaan keskittää kaikki voimat pienen, iskukykyisen ja Nato – yhteensopivan armeijan luomiseen.
Mielestäni meidän tulisi kuitenkin todellakin pyrkiä lähettämään luonnonkatastrofialueille ei vain rahallista apua vaan myös koulutettuja erikoisjoukkoja. Osa ikäluokista voitaisiin kouluttaa erilaisiin pelastustehtäviin. Tässä olisi siviilipalvelusmiehille tilaisuus näyttää, etteivät he laista armeijaa laiskuuden tai sisun puutteen takia.
Yrjö Saraste
Edelleen ”Mitä jos Yhdysvallat olisi lähettänyt kuljetuskoneilla palokalustoa ja sammuttajia Venäjälle? Suomesta lähti kolme avustustyöntekijää Pakistaniin. Entäs jos heitä olisi lähetetty edes saman verran kuin lisämiehitystä Afganistaniin?” Kristina Carlson kiteyttää ”Mieluummin lisää palomiehiä kuin sotilaita.”
Ajatus on kuitenkin täysin epärealistinen, sillä nykyisin halutaan keskittää kaikki voimat pienen, iskukykyisen ja Nato – yhteensopivan armeijan luomiseen.
Mielestäni meidän tulisi kuitenkin todellakin pyrkiä lähettämään luonnonkatastrofialueille ei vain rahallista apua vaan myös koulutettuja erikoisjoukkoja. Osa ikäluokista voitaisiin kouluttaa erilaisiin pelastustehtäviin. Tässä olisi siviilipalvelusmiehille tilaisuus näyttää, etteivät he laista armeijaa laiskuuden tai sisun puutteen takia.
Yrjö Saraste
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)