torstai 27. tammikuuta 2011

Keskittykäämme oman maamme puolustamiseen

Aseteollisuuden edustajat yrittävät jatkuvasti väittää, että ”Maanpuolustus on mahdotonta ilman nykyaikaista kalustoa.” (HS. 23.01) Väite on puppua, sillä Afganistanin sota todistaa miten maan tuloksekas puolustaminen ei nykyaikaisia aseita kaipaa. Toisaalta ei sen miehittäminenkään tunnu onnistuvan huippu uudenaikaisilla aseillakaan.

Natoa lobbaava runoilija kirjoittaa Hesarissa (27.01) miten Suomen ”Asevelvollisten ja reserviläisten ylisuuri, mutta puutteellisesti varustettu resupetteriarmeija (!) ei sovi nykyaikaiseen ammatillistuneeseen sodankäyntiin.”

Asekauppiaat ovat nyt aktiivisesti liikkeellä koska Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen on sanonut, että vaikka toisaalta joukko-osastojen vähentäminen on väistämätöntä., niin toisaalta

erityisesti Maavoimien materiaalia on pakko uusia

Runoilija kirjoittaa ”ammattilaistuneesta sodankäynnistä.” Aiemmin puolustettiin lähinnä omaa maata, mutta nyt kehitys näyttää olevan menossa suuntaan, jossa soditaan jonkun toimeksiannosta vierailla mailla jopa tuhansien kilometrien päässä.

Yrjö Saraste

keskiviikko 19. tammikuuta 2011

Erilaisia sijoituksia.

Korkein oikeus on nyt yhtynyt Nordea – pankin n käsitykseen, että kokeneiden ja suuria summia sijoittaneiden asiakkaiden voi olettaa ymmärtävän tuoton ja riskin välisen suhteen.

Vedotaan siihen, etteivät “Blomqvistit ole mitä tahansa perushumppaajia, vaan varsin kokeneita sijoittajia. Tämän vuoksi heidän on ajateltu tajuavan, minne rahansa tässäkin sijoituksessa ovat panneet.”

Samanaikaisesti euromaat katsovat velvollisuudekseen tukea ylivelkaantuneita jäsenmaitaan ja pelastaa niiden holtittomasti rahaa lainanneita pankkeja. Todellisuudessa kriisi ei ole EU:n eikä euroalueen kriisi, vaan jokaisen velkaisen maan oma kriisi.

Ei voi muuta kuin kyseenalaistaa EU-komission, keskuspankin ja euroryhmän toimet finanssijärjestelmän kriisin hoidossa. Käytännössähän on nyt kyse siitä, että takaajiksi ja aikanaan maksajiksi joutuvat ensisijaisesti asiansa hyvin hoitaneiden yhteiskuntien veronmaksajat.

Nyt olisi todella aika viheltää peli seis. Eikä tulisi enää lisätä maamme takausvastuuta enää eurollakaan ! ,

Yrjö Saraste

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Mikä on Suomen suurin ”puolue” ?

Ellei oteta huomioon nukkuvien puoluetta niin Niinistön kannattajat muodostavat maan suurimman ”puolueen.” Millään puolueella taikka niiden yksittäisillä edustajilla ei ole niin laajaa kannatusta kuin Niinistöllä. Hän on täysin ylivoimainen suosikki seuraavaksi presidentiksi. Kaikkien yksittäisten puolueiden ei kannattaisi tässä tilanteessa edes yrittää kaupitella puheenjohtajiaan presidentiksi.

Tilanne on kuitenkin sikäli mielenkiintoinen, ettei Niinistön suhde kokoomuksen nykyjohtoon ole kovin lämmin. Johtuen tämä ilmeisesti siitä, että kokoomuspamput pelkäävät, ettei Niinistö alistu vain näyttelyjen avaajaksi.

Yleisesti vahvistunut mielikuva siitä, ettei Niinistö ole vain Kokoomuksen ehdokas tulee
varmasti viemään hänet Mäntyniemeen. Sillä tämä toisaalta kuiva kamreeri ja toisaalta epämuodollinen luisteleva ja joskus kaljallakin käyvä talousmies nauttii todella laajaa kansansuosiota.

Ainakin alamaissa olevan SDP:n saattaisi kannattaa jo ennen eduskuntavaaleja ilmoittaa valinneessa presidenttiehdokkaakseen ”Työväen presidentti” Niinistön.

Yrjö Saraste

perjantai 14. tammikuuta 2011

USA:n talouslama ei päästä pois Afganistanista ?

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen supistettiin Yhdysvalloissa voimakkaasti ei vain armeijaa vaan myös aseteollisuutta.

Toisen maailmansodan jälkeen oli tilanne aivan toinen. Nyt koettiin entinen liittolainen ei vain kilpailijaksi vaan suorastaan viholliseksi. Alkoi kilpavarustelu. Lisäksi ”idän uhkaa” vastaan perustettiin sotilasliitto Nato.

Neuvostoliiton ja Varsovan liiton hajottua uhkasi Nato käydä tarpeettomaksi. Syyskuun 2001 terrori-iskut loivat kuitenkin pohjan puolustusliiton uudelle tulemiselle. Nyt Naton Isaf -joukot ovat virallisen selityksen mukaan Afganistanissa, koska maan kapinalliset uhkaavat kaikkien sotaan osallistuvien maiden ( siis myös Suomen ) turvallisuutta.

Lisäksi osallistuminen pyritään esittelemään vain rauhanturvaamisena ja jälleenrakennuksena, eikä siis sotana kapinallisia vastaan.

Kuitenkin jopa korkeat yhdysvaltalaiset sotilasasiantuntijat myöntävät, että sodassa on kyse lähinnä Naton, eikä niinkään Afganistanin tulevaisuudesta. Toistaiseksi Naton ainoa ja samalla melko kyseenalainen voitto on ollut Serbian pommittaminen. Tilannetta pahentaa se tosiasia, että aseteollisuuden ja puolustusvoimien mahdollinen supistaminen olisivat raskas isku USA:n talouselämälle.

On selviö, ettei Afganistan käskemällä, eikä myöskään aseilla muutu sivistysvaltioksi tai edes rauhoitu. Vasta kun parrattomat miehittäjät on saatu maasta pois voidaan toivoa, että

maan lukuisat kansat, kieliryhmät ja klaanit saattaisivat yrittää neuvotella keskenään ja muodostaa jonkunlaisen löyhän valtioliiton.

Britit, venäläiset ja amerikkalaiset ovat turhaan yrittäneet valloittaa ja hallita Afganistania. Ehkä käy niin, että maa rauhoittuu vasta kun kiinalaiset sinne vuorostaan tulevat !

Yrjö Saraste