USA:n talouslama ei päästä pois Afganistanista ?

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen supistettiin Yhdysvalloissa voimakkaasti ei vain armeijaa vaan myös aseteollisuutta.

Toisen maailmansodan jälkeen oli tilanne aivan toinen. Nyt koettiin entinen liittolainen ei vain kilpailijaksi vaan suorastaan viholliseksi. Alkoi kilpavarustelu. Lisäksi ”idän uhkaa” vastaan perustettiin sotilasliitto Nato.

Neuvostoliiton ja Varsovan liiton hajottua uhkasi Nato käydä tarpeettomaksi. Syyskuun 2001 terrori-iskut loivat kuitenkin pohjan puolustusliiton uudelle tulemiselle. Nyt Naton Isaf -joukot ovat virallisen selityksen mukaan Afganistanissa, koska maan kapinalliset uhkaavat kaikkien sotaan osallistuvien maiden ( siis myös Suomen ) turvallisuutta.

Lisäksi osallistuminen pyritään esittelemään vain rauhanturvaamisena ja jälleenrakennuksena, eikä siis sotana kapinallisia vastaan.

Kuitenkin jopa korkeat yhdysvaltalaiset sotilasasiantuntijat myöntävät, että sodassa on kyse lähinnä Naton, eikä niinkään Afganistanin tulevaisuudesta. Toistaiseksi Naton ainoa ja samalla melko kyseenalainen voitto on ollut Serbian pommittaminen. Tilannetta pahentaa se tosiasia, että aseteollisuuden ja puolustusvoimien mahdollinen supistaminen olisivat raskas isku USA:n talouselämälle.

On selviö, ettei Afganistan käskemällä, eikä myöskään aseilla muutu sivistysvaltioksi tai edes rauhoitu. Vasta kun parrattomat miehittäjät on saatu maasta pois voidaan toivoa, että

maan lukuisat kansat, kieliryhmät ja klaanit saattaisivat yrittää neuvotella keskenään ja muodostaa jonkunlaisen löyhän valtioliiton.

Britit, venäläiset ja amerikkalaiset ovat turhaan yrittäneet valloittaa ja hallita Afganistania. Ehkä käy niin, että maa rauhoittuu vasta kun kiinalaiset sinne vuorostaan tulevat !

Yrjö Saraste