Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen, ulkoministeri Alexander Stubb ja puolustusministeri Jyri Häkämies kyseenalaistivat puolueen eduskuntaryhmän kokouksessa Venäjän aseman suurvaltana.
Asiasta kuultuna Katainen lausui Suomen Kuvalehden (2010/35) Pekka Ervastille muun muassa seuraavaa:
”Meillä oli perusteellinen ulkopoliittinen analyysi, jossa käsiteltiin mm. Venäjää EU:n ja Suomen strategisena kumppanina.”
”Lausuntomme ovat suoraan hallituksen turvallisuuspoliittisesta selonteosta ja Venäjä-toimintaohjelmasta.” – Todellako ?
”Puheesta näkee, että se oli poikkeuksellisen laaja ulkopoliittinen analyysi. Se oli meidän omalle porukalle tarkoitettu.” - Pääsikö se siis vahingossa julkisuuteen ?
Katainen määritteli myös miten ”Mediakritiikkiä saa esittää silloin, kun kirjoitetaan virheellisiä asioita.” – Siis vain silloin kun kyse on suoranaisesta virheellisestä tiedosta ?
Katainen lupasi käydä ”avointa ulkopoliittista keskustelua” myös kansalaisten parissa. Saas nähdä koskeeko se vain Venäjän arvostelua vai voisiko ottaa puheeksi myös esiherkiksi Guantánamo – vankileirin ?
Yrjö Saraste
maanantai 30. elokuuta 2010
Valta keskittyy.
Mnisteri Max Jakobson ja suurlähettiläs Paavo Keisalo kysyvät Suomen Kuvalehdessä (2010/35), että ”Minne menet, EU?” Samaa voidaan kysyä Suomeltakin.
”Siitä taas johtuu se näennäisesti ristiriitainen seikka, että näillä kahdella (Ranska ja Salsa) jäsenellä näyttää olevan suhteettoman suuri sananvalta yhteisistä asioista päätettäessä. Sille ei voi kuitenkaan mitään, että ne ovat EU:n merkittävimmät jäsenet. ” – Sillekään ei voi mitään, että Suomessa kansanedustajat edustavat lähinnä pääkaupunkiseutua.
”EU:ssa asuu puoli miljardia ihmistä, jotka eivät kuitenkaan ymmärrä olevansa samassa veneessä. Kaikki tuntuvat vetävän eri suuntiin ja yhteisen hyvän toteuttaminen ei ota onnistuakseen.” – Suomessa asuu 5 miljoonaa ihmistä, jotka hekin kaikki vetävät eri suuntiin.’
”Myös jäsenmaiden hallitukset kuvittelevat, että EU on olemassa sitä varten, että jäsenmaat voivat kukin kykynsä mukaan ottaa siitä mahdollisimman suuren saaliin.” – Myös Suomessa maan eri alueet yrittävät etuilla itselleen omia ”siltarumpuja.”
”EU:n toimintaa häiritsee erityisesti se, että sen toimielimet käyvät keskenään jatkuvaa sissisotaa, jossa reviireistä ei luovuta vapaaehtoisesti.” – Suomessa eri ministeriötkin kinastelevat keskenään.
”Komissaarit eivät edusta omia hallituksiaan, vaan heidän tulee tarvittaessa toimia omiakin maitaan vastaan, jos yleinen etu niin vaatii.” – Suomessakin ministerien ja kansanedustajien tulisi, mahdollisten paikallisten hankkeiden sijasta, ajaa yhteistä kansallista etua.
”Usein näyttää käyvän niin, että yhteistä kantaa ei löydetä ja silloin EU:n suuret kulkevat omia teitään, joskus jopa pienempien kustannuksella.” – Näinhän Suomessakin ”metropolialueiden” edustajat runnovat usein läpi koko maan edun kannalta kyseenalaisia ratkaisija.
Yrjö Saraste
”Siitä taas johtuu se näennäisesti ristiriitainen seikka, että näillä kahdella (Ranska ja Salsa) jäsenellä näyttää olevan suhteettoman suuri sananvalta yhteisistä asioista päätettäessä. Sille ei voi kuitenkaan mitään, että ne ovat EU:n merkittävimmät jäsenet. ” – Sillekään ei voi mitään, että Suomessa kansanedustajat edustavat lähinnä pääkaupunkiseutua.
”EU:ssa asuu puoli miljardia ihmistä, jotka eivät kuitenkaan ymmärrä olevansa samassa veneessä. Kaikki tuntuvat vetävän eri suuntiin ja yhteisen hyvän toteuttaminen ei ota onnistuakseen.” – Suomessa asuu 5 miljoonaa ihmistä, jotka hekin kaikki vetävät eri suuntiin.’
”Myös jäsenmaiden hallitukset kuvittelevat, että EU on olemassa sitä varten, että jäsenmaat voivat kukin kykynsä mukaan ottaa siitä mahdollisimman suuren saaliin.” – Myös Suomessa maan eri alueet yrittävät etuilla itselleen omia ”siltarumpuja.”
”EU:n toimintaa häiritsee erityisesti se, että sen toimielimet käyvät keskenään jatkuvaa sissisotaa, jossa reviireistä ei luovuta vapaaehtoisesti.” – Suomessa eri ministeriötkin kinastelevat keskenään.
”Komissaarit eivät edusta omia hallituksiaan, vaan heidän tulee tarvittaessa toimia omiakin maitaan vastaan, jos yleinen etu niin vaatii.” – Suomessakin ministerien ja kansanedustajien tulisi, mahdollisten paikallisten hankkeiden sijasta, ajaa yhteistä kansallista etua.
”Usein näyttää käyvän niin, että yhteistä kantaa ei löydetä ja silloin EU:n suuret kulkevat omia teitään, joskus jopa pienempien kustannuksella.” – Näinhän Suomessakin ”metropolialueiden” edustajat runnovat usein läpi koko maan edun kannalta kyseenalaisia ratkaisija.
Yrjö Saraste
lauantai 28. elokuuta 2010
Mielekästä koulutusta siviilipalvelusmiehille ?
Kirjailija Kristina Carlson esittää Suomen Kuvalehden ( 2010/35 ”Utopiat” ) kolumnissaan, että ”Pitäisikö luonnonkatastrofien ehkä yleistyessä valtioiden perustaa sotajoukkojen sijasta avustusjoukot. Mutavyöryt, tulvat ja maanjäristykset koettelevat väestöä eri puolilla maailmaa.
Edelleen ”Mitä jos Yhdysvallat olisi lähettänyt kuljetuskoneilla palokalustoa ja sammuttajia Venäjälle? Suomesta lähti kolme avustustyöntekijää Pakistaniin. Entäs jos heitä olisi lähetetty edes saman verran kuin lisämiehitystä Afganistaniin?” Kristina Carlson kiteyttää ”Mieluummin lisää palomiehiä kuin sotilaita.”
Ajatus on kuitenkin täysin epärealistinen, sillä nykyisin halutaan keskittää kaikki voimat pienen, iskukykyisen ja Nato – yhteensopivan armeijan luomiseen.
Mielestäni meidän tulisi kuitenkin todellakin pyrkiä lähettämään luonnonkatastrofialueille ei vain rahallista apua vaan myös koulutettuja erikoisjoukkoja. Osa ikäluokista voitaisiin kouluttaa erilaisiin pelastustehtäviin. Tässä olisi siviilipalvelusmiehille tilaisuus näyttää, etteivät he laista armeijaa laiskuuden tai sisun puutteen takia.
Yrjö Saraste
Edelleen ”Mitä jos Yhdysvallat olisi lähettänyt kuljetuskoneilla palokalustoa ja sammuttajia Venäjälle? Suomesta lähti kolme avustustyöntekijää Pakistaniin. Entäs jos heitä olisi lähetetty edes saman verran kuin lisämiehitystä Afganistaniin?” Kristina Carlson kiteyttää ”Mieluummin lisää palomiehiä kuin sotilaita.”
Ajatus on kuitenkin täysin epärealistinen, sillä nykyisin halutaan keskittää kaikki voimat pienen, iskukykyisen ja Nato – yhteensopivan armeijan luomiseen.
Mielestäni meidän tulisi kuitenkin todellakin pyrkiä lähettämään luonnonkatastrofialueille ei vain rahallista apua vaan myös koulutettuja erikoisjoukkoja. Osa ikäluokista voitaisiin kouluttaa erilaisiin pelastustehtäviin. Tässä olisi siviilipalvelusmiehille tilaisuus näyttää, etteivät he laista armeijaa laiskuuden tai sisun puutteen takia.
Yrjö Saraste
sunnuntai 22. elokuuta 2010
Venäjä-osaamisessa Suomi taitaa olla pienvalta.
Näin toteaa päätoimittaja Matti Kalliokoski pääkirjoituksessaan (ILKKA 22.08).
Edelleen miten ” Venäjää puhuva suomalaispoliitikko on harvinaisuus, mutta Venäjästä puhuvia on joka nurkalla. Esimerkiksi kokoomuksen puoluejohtaja Jyrki Katainen, ulkoministeri Alexander Stubb ja puolustusministeri Jyri Häkämies totesivat alkuviikosta, ettei itänaapuri ole enää entiseen tapaan suurvalta.”
Pohjalainen (22.08) puolestaan kertoi miten Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ei kyennyt, asian johdosta kommenttia kysyttäessä, pidättelemään naurunhörähdystään ja ilakoi, että aina joku hyppii seinille vanhasta muistista, mainitsi Venäjän sitten kerran tai kolme kertaa.
Sdp:n Eero Heinäluoman ihmettelee mihin kokoomus tähtää kolme vuotta sitten aloittamallaan sarjalla Venäjää vähätteleviä puheita. Sekä toteaa miten Kokoomuksen ministerit ovat kivittämässä yhteistyön ikkunoita. Hän muistuttaa myös miten Venäjä on nousemassa maailman viiden suurimman kansantalouden joukkoon. Heinäluoma epäilee Kokoomuksen yrittävän pitää yllä Venäjä-uhkaa edistääkseen Natoon liittymistä.
Äärimmäisessä tapauksessa voidaan jopa epäillä poikien toivovan Venäjän ärähtävän niin lujaa, että kovapäinen kansa lopultakin hyväksyy Natoon liittymisen !
Ulkopolitiikka ei ole vain valtioiden ylimmän johdon keskustelua vaan tosiasiallisesti erittäin laaja-alaista ja monitasoista kanssakäyntiä yli rajojen. Nykyisin esimerkiksi talous-, energia-, ympäristö-, urheilu-, kulttuuri- ja sotilaspolitiikka ovat monella tavalla myös jokapäiväistä ulkopolitiikkaa. Kaikkiin ulkovaltoihin mukaan luettuna Venäjä tulee suhtautua asiallisesti. Ketään ei tulisi väheksyä, nälviä taikka aliarvioida. Kyse ei ole pelosta vaan sivistyneistä käyttäytymistavoista.
Yrjö Saraste
Edelleen miten ” Venäjää puhuva suomalaispoliitikko on harvinaisuus, mutta Venäjästä puhuvia on joka nurkalla. Esimerkiksi kokoomuksen puoluejohtaja Jyrki Katainen, ulkoministeri Alexander Stubb ja puolustusministeri Jyri Häkämies totesivat alkuviikosta, ettei itänaapuri ole enää entiseen tapaan suurvalta.”
Pohjalainen (22.08) puolestaan kertoi miten Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ei kyennyt, asian johdosta kommenttia kysyttäessä, pidättelemään naurunhörähdystään ja ilakoi, että aina joku hyppii seinille vanhasta muistista, mainitsi Venäjän sitten kerran tai kolme kertaa.
Sdp:n Eero Heinäluoman ihmettelee mihin kokoomus tähtää kolme vuotta sitten aloittamallaan sarjalla Venäjää vähätteleviä puheita. Sekä toteaa miten Kokoomuksen ministerit ovat kivittämässä yhteistyön ikkunoita. Hän muistuttaa myös miten Venäjä on nousemassa maailman viiden suurimman kansantalouden joukkoon. Heinäluoma epäilee Kokoomuksen yrittävän pitää yllä Venäjä-uhkaa edistääkseen Natoon liittymistä.
Äärimmäisessä tapauksessa voidaan jopa epäillä poikien toivovan Venäjän ärähtävän niin lujaa, että kovapäinen kansa lopultakin hyväksyy Natoon liittymisen !
Ulkopolitiikka ei ole vain valtioiden ylimmän johdon keskustelua vaan tosiasiallisesti erittäin laaja-alaista ja monitasoista kanssakäyntiä yli rajojen. Nykyisin esimerkiksi talous-, energia-, ympäristö-, urheilu-, kulttuuri- ja sotilaspolitiikka ovat monella tavalla myös jokapäiväistä ulkopolitiikkaa. Kaikkiin ulkovaltoihin mukaan luettuna Venäjä tulee suhtautua asiallisesti. Ketään ei tulisi väheksyä, nälviä taikka aliarvioida. Kyse ei ole pelosta vaan sivistyneistä käyttäytymistavoista.
Yrjö Saraste
perjantai 6. elokuuta 2010
Sotilaiden koulutus
Muiden vetäytyessä taikka ainakin suunnitellessa sitä katsoo Suomi puolestaan aiheelliseksi lähettää lisää joukkoja Afganistaniin.
Suomalaiset ryhtyvät nyt Afganistanin armeijan neuvonantajaksi ja kouluttajaksi . Maamme lähettää alueelle lisää koulutustehtäviin erikoistuneita mentoreita, joiden päätyönä on tukea Afganistanin kansallisen armeijan kehittämistä.
Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti.
on esittänyt miten kyseessä on vaativa erityistehtävä.
Hän on kertonut miten ”Eräs mentori eli neuvonantaja on rauhanturvaaja Hannu, joka ei turvallisuussyistä kerro sukunimeään. 53-vuotias kokenut sotilas on lähtijöistä vanhin. Parkatti kiittelee kokemuksen tuovan opastamiseen oikeaa otetta. Hannu on ollut rauhanturvatehtävissä Bosniassa, Kosovossa ja Afganistanissa.
Suomen kriisinhallintajoukkojen komentaja everstiluutnantti Ari Grönroos on perin murheellinen kun joku on katsonut aiheelliseksi vuodattaa Wikileaks-sivustolle, siviiliuhreista kertovat yhdysvaltalaiset salaiset raportit.
Kotirintamaa rauhoitetaan sillä miten ”Suomalaisilla rauhanturvaajilla vakuutetaan olevan parhaat varusteet, mitä rahalla saa. Lisäksi kaikki ajoneuvot ovat panssaroituja.
Mielestäni ei olisi pahitteeksi kehittää Suomenkin puolustusvoimia. Siksi isi luonnollista, että ”Hannun” tapaisia mentoreita käytettäisiin myös suomalaisten asevelvollisten ja reserviläisten kouluttamiseen.
Yrjö Saraste
sotaveteraani
Suomalaiset ryhtyvät nyt Afganistanin armeijan neuvonantajaksi ja kouluttajaksi . Maamme lähettää alueelle lisää koulutustehtäviin erikoistuneita mentoreita, joiden päätyönä on tukea Afganistanin kansallisen armeijan kehittämistä.
Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti.
on esittänyt miten kyseessä on vaativa erityistehtävä.
Hän on kertonut miten ”Eräs mentori eli neuvonantaja on rauhanturvaaja Hannu, joka ei turvallisuussyistä kerro sukunimeään. 53-vuotias kokenut sotilas on lähtijöistä vanhin. Parkatti kiittelee kokemuksen tuovan opastamiseen oikeaa otetta. Hannu on ollut rauhanturvatehtävissä Bosniassa, Kosovossa ja Afganistanissa.
Suomen kriisinhallintajoukkojen komentaja everstiluutnantti Ari Grönroos on perin murheellinen kun joku on katsonut aiheelliseksi vuodattaa Wikileaks-sivustolle, siviiliuhreista kertovat yhdysvaltalaiset salaiset raportit.
Kotirintamaa rauhoitetaan sillä miten ”Suomalaisilla rauhanturvaajilla vakuutetaan olevan parhaat varusteet, mitä rahalla saa. Lisäksi kaikki ajoneuvot ovat panssaroituja.
Mielestäni ei olisi pahitteeksi kehittää Suomenkin puolustusvoimia. Siksi isi luonnollista, että ”Hannun” tapaisia mentoreita käytettäisiin myös suomalaisten asevelvollisten ja reserviläisten kouluttamiseen.
Yrjö Saraste
sotaveteraani
perjantai 4. kesäkuuta 2010
Kenellä on oikeus kaapata laivoja ?
Otsikolla ”Israel taistelee olemassaolostaan” julisti Lapin yliopiston kansainvälisten suhteiden ylioppilas Leo Haapalainen Kalevassa (03.06) miten "Israelilla ei yksinkertaisesti ole varaa noudattaa kansainvälisiä sääntöjä." Kuka määrittelee milloin, jollakin valtiolla ei ole ”varaa” noudattaa kansainvälisiä sopimuksia ?
Yhdysvaltain varapresidentti Biden on puolustanut Israelia sen hyökättyä kansainvälistä avustuslaivuetta vastaan Välimerellä. Hänen mukaansa Israelilla on oikeus tunkeutua laivoihin, jotka ovat matkalla Gazaan. (STT Reuters)
Ulkoministeri Stubb torjuu vaatimukset Israelin asettamisesta kauppasaartoon alushyökkäyksen vuoksi. Hän esitti Eduskunnan kyselytunnilla miten kauppasaarrot eivät ole missään tapauksessa hyödyttäneet. Näin ilmeiseksi onkin, mutta miksi ihmeessä sitten edelleen esitetään Iranin, Pohjois-Korean ja milloin minkäkin maan asettamista kauppasaartoon ?
Olemmeko palaamassa Keskiaikaan, jolloin kaapparit valvoivat meriliikennettä ?
Yrjö Saraste
Yhdysvaltain varapresidentti Biden on puolustanut Israelia sen hyökättyä kansainvälistä avustuslaivuetta vastaan Välimerellä. Hänen mukaansa Israelilla on oikeus tunkeutua laivoihin, jotka ovat matkalla Gazaan. (STT Reuters)
Ulkoministeri Stubb torjuu vaatimukset Israelin asettamisesta kauppasaartoon alushyökkäyksen vuoksi. Hän esitti Eduskunnan kyselytunnilla miten kauppasaarrot eivät ole missään tapauksessa hyödyttäneet. Näin ilmeiseksi onkin, mutta miksi ihmeessä sitten edelleen esitetään Iranin, Pohjois-Korean ja milloin minkäkin maan asettamista kauppasaartoon ?
Olemmeko palaamassa Keskiaikaan, jolloin kaapparit valvoivat meriliikennettä ?
Yrjö Saraste
perjantai 30. huhtikuuta 2010
Miksi kysyä kansalta?
Upseeriliiton kyselyn mukaan 55.5 prosenttia upseereista kannattaa Suomen liittymistä Naton jäseneksi. Kenraalien ja everstien kohdalla kannatus on 74,3 prosenttia. Upseerien enemmistön mielestä Naton jäsenyys on puhtaasti poliittinen kysymys. Suomessa armeija on omaksunut kannan, että Eduskunta tekee poliittiset päätökset ja sotilaat noudattavat niitä.
Lähes 66 prosenttia upseereista on lisäksi sitä mieltä, ettei Natoon liittymisestä pidä järjestää kansanäänestystä. Upseerit ovat sisäistäneet oman tehtävänsä yhteiskunnassa, jossa poliittisten päätösten tekeminen on muiden kuin sotilaiden asia.
Liittoutumisen kannattajat esittävät, miten Naton viidennen artiklan mukaan jäsenmaat sitoutuvat auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista "tarpeellisiksi katsomillaan keinoilla". Ei siis välttämättä sotilaallisesti ! Edelleen miten ” Liittoutuminen nostaisi kynnystä mahdollisen uhkaajan suhteen." Pyrittäköön mieluimmin estämään tilanteet, joissa tarvittaisiin edes matalaa kynnystä. ”Jäsenenä Suomi pääsisi osallistumaan Naton päätöksentekoon ja saisi käyttöönsä Nato-maiden salaisia tiedustelutietoja. Eikö riitä, että saamme YK:n kautta tiedot siitä minne milloinkin hyökätään ? Suurvaltojen tiedustelutietojen arvo nähtiin ennen Irakiin hyökkäämistä
Useat upseerit painottavat kuitenkin, miten Suomen täysin itsenäinen kyky määrätä omista asioistaan pakosti vähenisi liittoutumisen myötä. Pelätään myös päätöksenteon karkaavan kauaksi. Suomi tarvitsee joka tapauksessa oman kansallisen puolustusjärjestelmän, sillä Natosta ei tosipaikan tullen riittäisi maajoukkoja Suomeen. On myöskin huomioitava miten Suomi voitaisiin leimata uhkaksi tilanteessa, missä Suomi liittouman ulkopuolella ei olisi uhka.
On kiistatonta, että mikäli Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon, tulisi Itämerestä käytännössä Naton sisämeri. Huolimatta siitä, ettei arktisella alueella ainakaan vielä ole kriisiä on kansainvälinen kriisinhallintajärjestö Nato jo kiinnostunut alueesta. Mikäli Suomi ja Ruotsi olisivat Naton jäseniä helpottuisi arktisten alueiden valvonta Lapin jo toimivilta sotilaslentokentiltä.
On mielenkiintoista miten niin Nato-jäsenyyden kannattajat kuin vastustajatkin katsovat maanpuolustuksen edellyttävän yleistä asevelvollisuutta. Kaikki ovat myös huolissaan maanpuolustustahdon säilymisestä mahdollisen Nato-jäsenyyden myötä.
Tuntuu kuin tilanne muistuttaisi aikoja, jolloin maan johto kansan mielipidettä kyselemättä lähetti suomalaisia juntteja vuosikausiksi vieraille maille aina Balkania myöten sotimaan.
Yrjö Saraste
Lähes 66 prosenttia upseereista on lisäksi sitä mieltä, ettei Natoon liittymisestä pidä järjestää kansanäänestystä. Upseerit ovat sisäistäneet oman tehtävänsä yhteiskunnassa, jossa poliittisten päätösten tekeminen on muiden kuin sotilaiden asia.
Liittoutumisen kannattajat esittävät, miten Naton viidennen artiklan mukaan jäsenmaat sitoutuvat auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista "tarpeellisiksi katsomillaan keinoilla". Ei siis välttämättä sotilaallisesti ! Edelleen miten ” Liittoutuminen nostaisi kynnystä mahdollisen uhkaajan suhteen." Pyrittäköön mieluimmin estämään tilanteet, joissa tarvittaisiin edes matalaa kynnystä. ”Jäsenenä Suomi pääsisi osallistumaan Naton päätöksentekoon ja saisi käyttöönsä Nato-maiden salaisia tiedustelutietoja. Eikö riitä, että saamme YK:n kautta tiedot siitä minne milloinkin hyökätään ? Suurvaltojen tiedustelutietojen arvo nähtiin ennen Irakiin hyökkäämistä
Useat upseerit painottavat kuitenkin, miten Suomen täysin itsenäinen kyky määrätä omista asioistaan pakosti vähenisi liittoutumisen myötä. Pelätään myös päätöksenteon karkaavan kauaksi. Suomi tarvitsee joka tapauksessa oman kansallisen puolustusjärjestelmän, sillä Natosta ei tosipaikan tullen riittäisi maajoukkoja Suomeen. On myöskin huomioitava miten Suomi voitaisiin leimata uhkaksi tilanteessa, missä Suomi liittouman ulkopuolella ei olisi uhka.
On kiistatonta, että mikäli Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon, tulisi Itämerestä käytännössä Naton sisämeri. Huolimatta siitä, ettei arktisella alueella ainakaan vielä ole kriisiä on kansainvälinen kriisinhallintajärjestö Nato jo kiinnostunut alueesta. Mikäli Suomi ja Ruotsi olisivat Naton jäseniä helpottuisi arktisten alueiden valvonta Lapin jo toimivilta sotilaslentokentiltä.
On mielenkiintoista miten niin Nato-jäsenyyden kannattajat kuin vastustajatkin katsovat maanpuolustuksen edellyttävän yleistä asevelvollisuutta. Kaikki ovat myös huolissaan maanpuolustustahdon säilymisestä mahdollisen Nato-jäsenyyden myötä.
Tuntuu kuin tilanne muistuttaisi aikoja, jolloin maan johto kansan mielipidettä kyselemättä lähetti suomalaisia juntteja vuosikausiksi vieraille maille aina Balkania myöten sotimaan.
Yrjö Saraste
keskiviikko 21. huhtikuuta 2010
Energiantarve kasvaa eikä alene.
Vihreät väittävät, että ”Suomi pärjää hyvin ilman lisäenergiaa.” Kokoomus, ammattijärjestö, teollisuus ja kaikki, jotka ovat aidosti huolissaan Suomen taloudellisesta kehityksestä vaativat puolestaan sähköntuotannon kilpailun lisäämistä ja näkevät tarvetta halvalle kotimaiselle lisäenergialle. Poliitikkojen näkemykset maamme tulevasta energiantarpeesta ja sen tuottamistavoista ovat hyvin ristiriitaisia ja hapuilevia.
Tulee aina muistaa miten ydinsähkö ei tarvitse yhteiskunnan tukea. Lisäksi miten tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantokustannus (hinta) on yli puolitoistakertainen ydinsähköön verrattuna ja puulla tuotetun sähkön hinta on yli kaksinkertainen ydinsähköön verrattuna.
Nyt on vaadittu, että ”Energiapolitiikassa ei missään tapauksessa saisi alistua ajatukseen, että energiankulutus väistämättä kasvaa vaan kaikki voimat tulisi keskittää pakotteisiin, joilla kulutusta jarrutetaan.”
Teollisuus on kuitenkin edelleen maamme työllisyyden perusta. Mikäli teollinen vienti pysyvästi supistuu on edessä elintason aleneminen. On epärealistista kuvitella ”luovan talouden” ja palvelujen viennin korvaavan nykyisen teollisen viennin. ”Suomalaisten ei pidä tyytyä siihen hokemaan, että energiaintensiivinen perusteollisuus on auringonlaskun ala ja sen siirtyminen muualle lähes luonnonlaki.” (Päivi Lipponen - Demarissa).
Nyt on kyse siitä, miten suomalaisten kotitalouksien, teollisuuden ja muun elinkeinoelämän sähkön saanti kohtuuhintaan turvataan. Kielteiset ydinenergian rakentamispäätökset myös osaltaan nopeuttaisivat teollisuuden siirtymistä sinne missä tarjolla on energiaa kilpailukykyiseen hintaan.
Yksi ja toinen hokee miten, ”Ydinvoiman lisäämisen sijaan energiankulutuksen vähentämiseksi olisi panostettava uuteen ja älykkääseen tekniikkaan.” Sitten sama henkilö pyöräyttää joka ilta tiskikoneen päälle, kuivattaa pyykkinsä pyykkitorninsa kuivurissa ja napsauttaa saunan päälle aina kun siltä tuntuu.
Tosiasia on, että sähkön- ja energiankulutus lisääntyy jatkuvasti kaikilla aloilla. Aiemmin halkojen tekoon tarvittiin pokasaha ja kirves. Nyt eivät riitä edes moottorisaha ja sähkökäyttöinen halkaisija, sillä valmiit halot myös kuivatetaan koneellisesti. Mitä erilaisimpiin tehtäviin on kehitetty sähkökäyttöisiä vempaimia. Nykyaikainen koti, keittiö tai autotalli ovat täynnä sähkölaitteita. Ellei tietokoe niin ainakin kännykkä seuraa omistajaansa kaikkialle. Suuren kysynnän vuoksi eräät marketit ovat ottaneet valikoimiinsa myös hieromasauvat.
Sähkönkulutuksen alentuminen on utopiaa. Nyt kerrostaloasunnoissa tulee olla huoneistokohtainen sauna. Vanhoihin 3-kerroksisiin taloihin asennetaan hissit. Aiotaan siirtyä sähkökäyttöisiin autoihin ja niin edelleen.
Yrjö Saraste
Tulee aina muistaa miten ydinsähkö ei tarvitse yhteiskunnan tukea. Lisäksi miten tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantokustannus (hinta) on yli puolitoistakertainen ydinsähköön verrattuna ja puulla tuotetun sähkön hinta on yli kaksinkertainen ydinsähköön verrattuna.
Nyt on vaadittu, että ”Energiapolitiikassa ei missään tapauksessa saisi alistua ajatukseen, että energiankulutus väistämättä kasvaa vaan kaikki voimat tulisi keskittää pakotteisiin, joilla kulutusta jarrutetaan.”
Teollisuus on kuitenkin edelleen maamme työllisyyden perusta. Mikäli teollinen vienti pysyvästi supistuu on edessä elintason aleneminen. On epärealistista kuvitella ”luovan talouden” ja palvelujen viennin korvaavan nykyisen teollisen viennin. ”Suomalaisten ei pidä tyytyä siihen hokemaan, että energiaintensiivinen perusteollisuus on auringonlaskun ala ja sen siirtyminen muualle lähes luonnonlaki.” (Päivi Lipponen - Demarissa).
Nyt on kyse siitä, miten suomalaisten kotitalouksien, teollisuuden ja muun elinkeinoelämän sähkön saanti kohtuuhintaan turvataan. Kielteiset ydinenergian rakentamispäätökset myös osaltaan nopeuttaisivat teollisuuden siirtymistä sinne missä tarjolla on energiaa kilpailukykyiseen hintaan.
Yksi ja toinen hokee miten, ”Ydinvoiman lisäämisen sijaan energiankulutuksen vähentämiseksi olisi panostettava uuteen ja älykkääseen tekniikkaan.” Sitten sama henkilö pyöräyttää joka ilta tiskikoneen päälle, kuivattaa pyykkinsä pyykkitorninsa kuivurissa ja napsauttaa saunan päälle aina kun siltä tuntuu.
Tosiasia on, että sähkön- ja energiankulutus lisääntyy jatkuvasti kaikilla aloilla. Aiemmin halkojen tekoon tarvittiin pokasaha ja kirves. Nyt eivät riitä edes moottorisaha ja sähkökäyttöinen halkaisija, sillä valmiit halot myös kuivatetaan koneellisesti. Mitä erilaisimpiin tehtäviin on kehitetty sähkökäyttöisiä vempaimia. Nykyaikainen koti, keittiö tai autotalli ovat täynnä sähkölaitteita. Ellei tietokoe niin ainakin kännykkä seuraa omistajaansa kaikkialle. Suuren kysynnän vuoksi eräät marketit ovat ottaneet valikoimiinsa myös hieromasauvat.
Sähkönkulutuksen alentuminen on utopiaa. Nyt kerrostaloasunnoissa tulee olla huoneistokohtainen sauna. Vanhoihin 3-kerroksisiin taloihin asennetaan hissit. Aiotaan siirtyä sähkökäyttöisiin autoihin ja niin edelleen.
Yrjö Saraste
perjantai 2. huhtikuuta 2010
Ydinsodan vaara
Kansainvälisen politiikan professori Keijo Korhonen kirjoittaa tänään ( Lapin Kansa 02.04) otsikolla ”Miksi Jeppe juo?” muun muassa:
”YK ja kansainvälinen yhteisö katsovat Iranin ydinaseen olevan vaara Lähi-idän rauhalle. Iranilla ei kuitenkaan ole ydinaseita. Se vasta ehkä suunnittelee niiden hankkimista. Israelilla taas on ydinaseistus - vahvempi kuin Englannin tai Ranskan. Israel ei tunnusta omistavansa ydinaseita, mutta kaikki tietävät totuuden. Lähi-Idän politiikan merkillisyyksiin kuuluu että kukaan ei katso Israelin salaisten ydinaseiden vaarantavan alueen rauhaa toisin kuin ydinaseistuksen, jota Iran mahdollisesti tavoittelee.”
Edelleen ”Teheranin vallanpitäjien on kysyttävä itseltään, olisivatko amerikkalaiset hyökänneet Irakiin, jos Saddam Husseinilla olisi ollut käytössään ydinaseita. - Vastaus on itsestään selvä. Kukaan ei ole vielä koskaan hyökännyt ydinaseita omistavaan maahan.”
Sen jälkeen kun myrkkykaasujen käyttö tavallaan lopetti ensimmäisen maailmansodan pelättiini yleisesti, että sitä käytettäisiin tulevissa sodissa sekä sotilaita että siviilejä vastaan. Kuten tiedämme toisin kävi, kun kukaan ei rohjennut aloittaa kaasun käyttöä. Kyllähän meilläkin oli kesällä 1941 mukana jonkinlaiset kaasunaamarit, jotka sitten vähitellen lensivät tienvarteen.
Toisen maailmansodan tavallaan loputtua atomipommien käyttöön pitävät monet selviönä, että niitä käytetään tulevissa sodissa. Todellisuudessa on kuitenkin melko luonnollista, ettei mikään varsinainen valtio uskalla atomiasetta käyttää, sillä hyökkäyksen kohteeksi joutunut kostaisi nopeasti vaikka viimeisillä voimillaan. Ainoa vaara on, että jokin liikkuva valtioton terroristiryhmä saattaisi onnistua varastamaan jonkintasoisia atomiaseita.
Yrjö Saraste
Sotaveteraani
”YK ja kansainvälinen yhteisö katsovat Iranin ydinaseen olevan vaara Lähi-idän rauhalle. Iranilla ei kuitenkaan ole ydinaseita. Se vasta ehkä suunnittelee niiden hankkimista. Israelilla taas on ydinaseistus - vahvempi kuin Englannin tai Ranskan. Israel ei tunnusta omistavansa ydinaseita, mutta kaikki tietävät totuuden. Lähi-Idän politiikan merkillisyyksiin kuuluu että kukaan ei katso Israelin salaisten ydinaseiden vaarantavan alueen rauhaa toisin kuin ydinaseistuksen, jota Iran mahdollisesti tavoittelee.”
Edelleen ”Teheranin vallanpitäjien on kysyttävä itseltään, olisivatko amerikkalaiset hyökänneet Irakiin, jos Saddam Husseinilla olisi ollut käytössään ydinaseita. - Vastaus on itsestään selvä. Kukaan ei ole vielä koskaan hyökännyt ydinaseita omistavaan maahan.”
Sen jälkeen kun myrkkykaasujen käyttö tavallaan lopetti ensimmäisen maailmansodan pelättiini yleisesti, että sitä käytettäisiin tulevissa sodissa sekä sotilaita että siviilejä vastaan. Kuten tiedämme toisin kävi, kun kukaan ei rohjennut aloittaa kaasun käyttöä. Kyllähän meilläkin oli kesällä 1941 mukana jonkinlaiset kaasunaamarit, jotka sitten vähitellen lensivät tienvarteen.
Toisen maailmansodan tavallaan loputtua atomipommien käyttöön pitävät monet selviönä, että niitä käytetään tulevissa sodissa. Todellisuudessa on kuitenkin melko luonnollista, ettei mikään varsinainen valtio uskalla atomiasetta käyttää, sillä hyökkäyksen kohteeksi joutunut kostaisi nopeasti vaikka viimeisillä voimillaan. Ainoa vaara on, että jokin liikkuva valtioton terroristiryhmä saattaisi onnistua varastamaan jonkintasoisia atomiaseita.
Yrjö Saraste
Sotaveteraani
keskiviikko 27. tammikuuta 2010
Yhä vaan Afganistan.
Suomi on nyt päättänyt lisätä Afganistanissa olevien sotilaittensa määrää.
Presidentti George W. Bush synnytti 11.9. 2001 tapahtuman jälkeen hysterian Afganistanissa piileskelevistä terroristeista, jotka uhkasivat ei vain Yhdysvaltojen vaan koko maailman turvallisuutta.
Vaikka Afganistanissa ei ole kyse terrorismin torjunnasta lähti Suomi heti innolla mukaan kun tälle hyökkäyssodalle saatiin YK:n mandaatti. Afganistan-operaatiolla ei ole mitään tekemistä perinteisen rauhanturvaamisen kanssa, jossa toimitaan kahden osapuolen välissä. Sillä nyt ollaankin isommalla asialla, osapuolena sisällissodassa palvelemassa maailman johtavan suurvallan maailmanlaajuisia turvallisuusetuja. Nyt Afganistanin kriisikentillä toteutetaan poliittisia päämääriä, joista valtiojohtomme vaikenee.
Suurin osa kansainvälisistä joukoista asustelee "linnoitusmaisissa" leireissä, joista ne poistuvat vain vahvoina saattueina. Leirien ulkopuoliset alueet ovat täysin paikallisten talibanien ja muiden heimosotureiden hallinnassa. Ulkomaalaiset eivät tunnu olevan turvassa edes pääkaupungissakaan. Amerikkalaisten joukkojen menestys perustuu lähimmä ilmaiskuihin ja pommituksiin, joissa väitetään kuolevan enemmän siviilejä kuin sotilaita. Tämä lisää, ei vain paikallisten, vaan myös eri maiden musliminuorukaisten halua liittyä talebantaistelijoihin.
Vastikään Daily Mail –lehti kertoi miten enää vain 45 prosenttia afgaaneista puoltaa vieraiden joukkojen läsnäoloa maassa, luvun oltua 83 prosenttia vuotta aikaisemmin.
Suomalaisten Afganistan-operaatio saattaa nyt muuttua entistä vaarallisemmaksi kun Yhdysvallat kiihdyttääkseen taisteluja aikoo keskittää myös omia joukkojaan Suomen ja Ruotsin joukkojen suhteellisen rauhalliselle toiminta-alueelle.
Pitkään Afganistanissa palvellut henkilö vinoili vastikään miten suomalaisten tärkein tehtävä siellä on vain yrittää pitää itsensä hengissä. Eikö olisi vähitellen aika uskoa, että paikalliset haluavat ulkomaalaisten poistuvan. Ei kai kukaan luule, että suomalaisetkaan alistuisivat siihen, että maata miehittäisi vääräuskoisten aasialaisten armeija.
Yrjö Saraste
Presidentti George W. Bush synnytti 11.9. 2001 tapahtuman jälkeen hysterian Afganistanissa piileskelevistä terroristeista, jotka uhkasivat ei vain Yhdysvaltojen vaan koko maailman turvallisuutta.
Vaikka Afganistanissa ei ole kyse terrorismin torjunnasta lähti Suomi heti innolla mukaan kun tälle hyökkäyssodalle saatiin YK:n mandaatti. Afganistan-operaatiolla ei ole mitään tekemistä perinteisen rauhanturvaamisen kanssa, jossa toimitaan kahden osapuolen välissä. Sillä nyt ollaankin isommalla asialla, osapuolena sisällissodassa palvelemassa maailman johtavan suurvallan maailmanlaajuisia turvallisuusetuja. Nyt Afganistanin kriisikentillä toteutetaan poliittisia päämääriä, joista valtiojohtomme vaikenee.
Suurin osa kansainvälisistä joukoista asustelee "linnoitusmaisissa" leireissä, joista ne poistuvat vain vahvoina saattueina. Leirien ulkopuoliset alueet ovat täysin paikallisten talibanien ja muiden heimosotureiden hallinnassa. Ulkomaalaiset eivät tunnu olevan turvassa edes pääkaupungissakaan. Amerikkalaisten joukkojen menestys perustuu lähimmä ilmaiskuihin ja pommituksiin, joissa väitetään kuolevan enemmän siviilejä kuin sotilaita. Tämä lisää, ei vain paikallisten, vaan myös eri maiden musliminuorukaisten halua liittyä talebantaistelijoihin.
Vastikään Daily Mail –lehti kertoi miten enää vain 45 prosenttia afgaaneista puoltaa vieraiden joukkojen läsnäoloa maassa, luvun oltua 83 prosenttia vuotta aikaisemmin.
Suomalaisten Afganistan-operaatio saattaa nyt muuttua entistä vaarallisemmaksi kun Yhdysvallat kiihdyttääkseen taisteluja aikoo keskittää myös omia joukkojaan Suomen ja Ruotsin joukkojen suhteellisen rauhalliselle toiminta-alueelle.
Pitkään Afganistanissa palvellut henkilö vinoili vastikään miten suomalaisten tärkein tehtävä siellä on vain yrittää pitää itsensä hengissä. Eikö olisi vähitellen aika uskoa, että paikalliset haluavat ulkomaalaisten poistuvan. Ei kai kukaan luule, että suomalaisetkaan alistuisivat siihen, että maata miehittäisi vääräuskoisten aasialaisten armeija.
Yrjö Saraste
lauantai 23. tammikuuta 2010
Pääministerin eron syy, yksi asia ylitse muiden?
Tänäkö oli eron syy ?
Valtioneuvoston turvahallinto teki rikosilmoituksen poliisille jouluviikolla. Samalla viikolla Vanhanen paljasti, ettei aio tavoitella keskustan puheenjohtajan paikkaa ja seuraavalla viikolla hän kertoi luopuvansa myös pääministerin paikasta.
Valtioneuvoston turvahallinto oli todennut miten tietokonehuoltaja oli kopioinut Valtioneuvostossa pääministeri Vanhasen virkakoneelta yksityisen intiimin yhteiskuvan Vanhasesta ja kansanedustaja Merikukka Forsiuksesta. Tapaus on Helsingin poliisin tutkinnassa rikosnimikkeenä törkeä viestintäsalaisuuden rikkominen.
Valtion tärkeiden tietokoneiden suojaa on nyt parannettu. On muun muassa päätetty, että vastedes tietokoneiden korjauksissa on aina paikalla esiliinana valtioneuvoston virkamies.
On masentavaa todeta miten se yksi asia on pääministerille niin noussut päähän, että hän säilyttää intiimejä kuvia virkatietokoneessaan.
Yrjö Saraste
Valtioneuvoston turvahallinto teki rikosilmoituksen poliisille jouluviikolla. Samalla viikolla Vanhanen paljasti, ettei aio tavoitella keskustan puheenjohtajan paikkaa ja seuraavalla viikolla hän kertoi luopuvansa myös pääministerin paikasta.
Valtioneuvoston turvahallinto oli todennut miten tietokonehuoltaja oli kopioinut Valtioneuvostossa pääministeri Vanhasen virkakoneelta yksityisen intiimin yhteiskuvan Vanhasesta ja kansanedustaja Merikukka Forsiuksesta. Tapaus on Helsingin poliisin tutkinnassa rikosnimikkeenä törkeä viestintäsalaisuuden rikkominen.
Valtion tärkeiden tietokoneiden suojaa on nyt parannettu. On muun muassa päätetty, että vastedes tietokoneiden korjauksissa on aina paikalla esiliinana valtioneuvoston virkamies.
On masentavaa todeta miten se yksi asia on pääministerille niin noussut päähän, että hän säilyttää intiimejä kuvia virkatietokoneessaan.
Yrjö Saraste
keskiviikko 20. tammikuuta 2010
Voitaisiinko syyttää Joensuun käräjäoikeutta kuolemantuottamuksesta?
Siihen tuntuisi olevan enemmän aihetta kuin poliisin syyttelyyn Kauhavalla.
Valitettavasti ainakin itse oikeusministeri on enemmän huolestunut rikollisten kuin uhrien oikeuksista. Alati muistutetaan miten kansalaiset eivät saa vastustaa tai ottaa kiinni ”työssään” olevia roistoja. Itse olen elämäni aikana ottanut kiinni kymmeniä roistoja ja jopa kolme etsintäkuulutettua. Muutamissa tapauksissa oikeuslaitos n huomauttanut ”Pidätettäessä on käytetty liikaa väkivaltaa koska kyseessä on vain murtovarkaus”. Olisi pitänyt hankkiutua hakemaan poliisia, jotta varkaille jäisi aikaa poistua paikalta.
Ajatus aselain kiristämisestä tuntuu oudolta tilanteessa, jossa olemme juuri saaneet kuulla miten entinen nyrkkeilijä ja kansanedustaja ei uskaltanut liikkua ilman laitonta ampuma-asetta.
Yrjö Saraste
Sotaveteraani
KALEVA 19.01.2010
Toimimaton oikeuslaitos vaarantaa ihmishenkiä
27-vuotias oululaismies puukotettiin perjantai-iltana kuoliaaksi Koskitiellä sijaitsevassa kerrostalossa. Uhri ehti soittaa hätäkeskukseen ennen menehtymistään. Rikoskomisarion mukaan epäilty ja uhri tunsivat toisensa entuudestaan, ja taustalla oli kiistaa. Päihteillä oli osuus tapahtumissa.
Näin kuittaa Kaleva (14.1.) serkkuni kuoleman. Ei yhtään ihme, että jokainen jutun lukija saa sellaisen käsityksen, että kyseessä on taas yksi narkkareiden/alkoholistien ikävästi päättynyt välienselvittely
- - - - -
Tosiasiassa taposta vankilassa istunut mies muutti kuukautta aikaisemmin asumaan tapetun serkkuni naapuriin. Hän oli heti asuntoon muutettuaan häiriköinyt rapussa naapureita esimerkiksi soittelemalla ovikelloja kello neljän aikaan aamusta.
Serkkuni oli tiettävästi opettanut käytävässä miestä käyttämään matkapuhelinta ja antanut tälle joulun aikoihin ruokaa. Ilmeisesti hän oli käyttäytynyt aiemminkin serkkuani kohtaan rappukäytävässä uhkaavasti, muuta yhteyttä (tai "kiistaa") heillä ei ollut.
Joulupyhien aikaan mies oli ryöstänyt puukolla R-kioskin ja käynyt satunnaisen ohikulkijan kimppuun uhaten tätä puukolla sekä kuristaen, ilmeisesti ryöstötarkoituksessa. Poliisin saapuessa miehen asunnolle oli hän uhannut heitäkin puukolla. Mies otettiin kiinni ja vietiin putkaan kahdeksi päiväksi. Joulun aikoihin lähin käräjäoikeus oli Joensuussa ja sieltä "oltiin annettu ymmärtää", että tappoja lievempiä rikkeitä ei käsitellä, joten mies päästettiin takaisin kotiin.
Muutaman päivän kotona oltuaan mies joi itsensä humalaan ja päätyi taas rappukäytävään häiritsemään naapureita ja serkkuni tönäistyä häntä ohi kulkiessaan sivummalle, hän iski tämän puukolla kuoliaaksi.
Onko tällaisen uutisoinnin tarkoitus herättää perätöntä turvallisuuden tunnetta, kun selvästi ihmisten turvallisuus voidaan vaarantaa esimerkiksi sellaisesta syystä, että jouluna tuomarit eivät oikein ehdi kaikkia juttuja käsitellä?
Taposta vankilassa istunut heitetään vankilasta "pärjäile"-toivotuksin kerrostaloasuntoon täysin ilman mielenterveyden testauksia tai valvontaa, eikä toimiin ryhdytä edes, kun parin viikon päästä sama ihminen riehuu moneen otteeseen puukon kanssa ja uhkailee naapureita - ja pahimman sattuessa ihmisille luodaan kuva, että kyseessä on alamaailman välienselvittely.
Serkkuani ei enää mikään tuo takaisin. Vastaavat täysin viattomien ihmisten tapot voitaisiin kuitenkin estää vankien jälkihuoltoon ja seurantaan panostamisen lisäksi väkivaltarikosten vähättelemisen lopettamisella ja ihmisten turvallisuuden nostamisella oikeuslaitoksen ykkösprioriteetiksi.
Pia Marttila ja perhe
Helsinki
Valitettavasti ainakin itse oikeusministeri on enemmän huolestunut rikollisten kuin uhrien oikeuksista. Alati muistutetaan miten kansalaiset eivät saa vastustaa tai ottaa kiinni ”työssään” olevia roistoja. Itse olen elämäni aikana ottanut kiinni kymmeniä roistoja ja jopa kolme etsintäkuulutettua. Muutamissa tapauksissa oikeuslaitos n huomauttanut ”Pidätettäessä on käytetty liikaa väkivaltaa koska kyseessä on vain murtovarkaus”. Olisi pitänyt hankkiutua hakemaan poliisia, jotta varkaille jäisi aikaa poistua paikalta.
Ajatus aselain kiristämisestä tuntuu oudolta tilanteessa, jossa olemme juuri saaneet kuulla miten entinen nyrkkeilijä ja kansanedustaja ei uskaltanut liikkua ilman laitonta ampuma-asetta.
Yrjö Saraste
Sotaveteraani
KALEVA 19.01.2010
Toimimaton oikeuslaitos vaarantaa ihmishenkiä
27-vuotias oululaismies puukotettiin perjantai-iltana kuoliaaksi Koskitiellä sijaitsevassa kerrostalossa. Uhri ehti soittaa hätäkeskukseen ennen menehtymistään. Rikoskomisarion mukaan epäilty ja uhri tunsivat toisensa entuudestaan, ja taustalla oli kiistaa. Päihteillä oli osuus tapahtumissa.
Näin kuittaa Kaleva (14.1.) serkkuni kuoleman. Ei yhtään ihme, että jokainen jutun lukija saa sellaisen käsityksen, että kyseessä on taas yksi narkkareiden/alkoholistien ikävästi päättynyt välienselvittely
- - - - -
Tosiasiassa taposta vankilassa istunut mies muutti kuukautta aikaisemmin asumaan tapetun serkkuni naapuriin. Hän oli heti asuntoon muutettuaan häiriköinyt rapussa naapureita esimerkiksi soittelemalla ovikelloja kello neljän aikaan aamusta.
Serkkuni oli tiettävästi opettanut käytävässä miestä käyttämään matkapuhelinta ja antanut tälle joulun aikoihin ruokaa. Ilmeisesti hän oli käyttäytynyt aiemminkin serkkuani kohtaan rappukäytävässä uhkaavasti, muuta yhteyttä (tai "kiistaa") heillä ei ollut.
Joulupyhien aikaan mies oli ryöstänyt puukolla R-kioskin ja käynyt satunnaisen ohikulkijan kimppuun uhaten tätä puukolla sekä kuristaen, ilmeisesti ryöstötarkoituksessa. Poliisin saapuessa miehen asunnolle oli hän uhannut heitäkin puukolla. Mies otettiin kiinni ja vietiin putkaan kahdeksi päiväksi. Joulun aikoihin lähin käräjäoikeus oli Joensuussa ja sieltä "oltiin annettu ymmärtää", että tappoja lievempiä rikkeitä ei käsitellä, joten mies päästettiin takaisin kotiin.
Muutaman päivän kotona oltuaan mies joi itsensä humalaan ja päätyi taas rappukäytävään häiritsemään naapureita ja serkkuni tönäistyä häntä ohi kulkiessaan sivummalle, hän iski tämän puukolla kuoliaaksi.
Onko tällaisen uutisoinnin tarkoitus herättää perätöntä turvallisuuden tunnetta, kun selvästi ihmisten turvallisuus voidaan vaarantaa esimerkiksi sellaisesta syystä, että jouluna tuomarit eivät oikein ehdi kaikkia juttuja käsitellä?
Taposta vankilassa istunut heitetään vankilasta "pärjäile"-toivotuksin kerrostaloasuntoon täysin ilman mielenterveyden testauksia tai valvontaa, eikä toimiin ryhdytä edes, kun parin viikon päästä sama ihminen riehuu moneen otteeseen puukon kanssa ja uhkailee naapureita - ja pahimman sattuessa ihmisille luodaan kuva, että kyseessä on alamaailman välienselvittely.
Serkkuani ei enää mikään tuo takaisin. Vastaavat täysin viattomien ihmisten tapot voitaisiin kuitenkin estää vankien jälkihuoltoon ja seurantaan panostamisen lisäksi väkivaltarikosten vähättelemisen lopettamisella ja ihmisten turvallisuuden nostamisella oikeuslaitoksen ykkösprioriteetiksi.
Pia Marttila ja perhe
Helsinki
keskiviikko 6. tammikuuta 2010
Miksi ei kotimainen työvoima kelpaa?
Tämä kysymys nousi taas mieleeni kun pari päivää sitten yritin näkövammaisena löytää tavaraa suurehkossa marketissa. Hyllyjen välistä löysin kolme hyllyttäjää. Kaikki olivat maahanmuuttajia, jotka osasivat samoa ”Ei tiedä” ja ”Tämä olla itsepalvelumyymälä”. Kassalla seurasi kuitenkin myönteinen yllätys. Kassahihnoja oli viisi, joista vain kaksi oli miehitettynä. Molemmissa kassoissa oli suomea puhuvia pitkiä ja solakoita somalimiehiä, jotka todella nopeasti ja ammattitaitoisesti suorittivat työtään. Sanoessani etten näe näppäillä tunnuslukua kassa sanoi, ettei se mitään tehdään sitten allekirjoitettava kuitti.
Tilanne onkin ainakin täällä Helsingissä jo sellainen, että ”joka askeleella” törmää ulkomaalaisiin työntekijöihin. Kaikkialla näkee afrikkalaisia ja aasialaisia siivoojia. Yhä useammassa liikkeessä myyjätär puhuu suomea murtaen. Moni taksinkuljettaja on vierasmaalainen. Busseja kuljettavat kymmenistä eri maista kotoisin olevat kuljettajat. Hyvin he liukkaallakin kelillä ajavat vaikka olisivat kotoisin Balkanilta, Irakista tai Afrikan kultarannikolta. On meillä jo nähty miten nuori hento somalinainen toimii kaupunkibussin kuljettajana.
Helsinkiläiset alkavat jo tottua siihen miten sairaalan, laboratorion, terveyskeskuksen tai apteekin ammattilainen saattaa olla huivipäinen maahanmuuttaja. Sattuupa esimerkiksi terveyskeskuksen omalääkärini olemaan venäläinen.
Herättää pakostakin ihmetystä miten ulkomailta joudutaan värväämään työvoimaa, samanaikaisesti kun maassamme on satojatuhansia työttömiä. On ristiriitaista miten alati väitetään ettei työtä saa ja toisaalta ettei työvoimaa saa.
Väitetään kyllä miten monet eivät halua ottaa vastaan pienipalkkaisia niin kutsuttuja ”paskaduuneja”, joissa työajatkin saattavat olla hankalia. Toisaalta taas väitetään, että maahanmuuttajille yleisesti maksettaisiin vain jotakin ”harjoittelijan” palkkaa.
Tietysti on hyvä, että maahanmuuttajatkin työllistyvät, mutta kyllähän olisi luonnollista pyrkiä ensin työllistämään edes suomalaiset työttömät.
Yrjö Saraste
Sotainvalidi
Tilanne onkin ainakin täällä Helsingissä jo sellainen, että ”joka askeleella” törmää ulkomaalaisiin työntekijöihin. Kaikkialla näkee afrikkalaisia ja aasialaisia siivoojia. Yhä useammassa liikkeessä myyjätär puhuu suomea murtaen. Moni taksinkuljettaja on vierasmaalainen. Busseja kuljettavat kymmenistä eri maista kotoisin olevat kuljettajat. Hyvin he liukkaallakin kelillä ajavat vaikka olisivat kotoisin Balkanilta, Irakista tai Afrikan kultarannikolta. On meillä jo nähty miten nuori hento somalinainen toimii kaupunkibussin kuljettajana.
Helsinkiläiset alkavat jo tottua siihen miten sairaalan, laboratorion, terveyskeskuksen tai apteekin ammattilainen saattaa olla huivipäinen maahanmuuttaja. Sattuupa esimerkiksi terveyskeskuksen omalääkärini olemaan venäläinen.
Herättää pakostakin ihmetystä miten ulkomailta joudutaan värväämään työvoimaa, samanaikaisesti kun maassamme on satojatuhansia työttömiä. On ristiriitaista miten alati väitetään ettei työtä saa ja toisaalta ettei työvoimaa saa.
Väitetään kyllä miten monet eivät halua ottaa vastaan pienipalkkaisia niin kutsuttuja ”paskaduuneja”, joissa työajatkin saattavat olla hankalia. Toisaalta taas väitetään, että maahanmuuttajille yleisesti maksettaisiin vain jotakin ”harjoittelijan” palkkaa.
Tietysti on hyvä, että maahanmuuttajatkin työllistyvät, mutta kyllähän olisi luonnollista pyrkiä ensin työllistämään edes suomalaiset työttömät.
Yrjö Saraste
Sotainvalidi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)