Mnisteri Max Jakobson ja suurlähettiläs Paavo Keisalo kysyvät Suomen Kuvalehdessä (2010/35), että ”Minne menet, EU?” Samaa voidaan kysyä Suomeltakin.
”Siitä taas johtuu se näennäisesti ristiriitainen seikka, että näillä kahdella (Ranska ja Salsa) jäsenellä näyttää olevan suhteettoman suuri sananvalta yhteisistä asioista päätettäessä. Sille ei voi kuitenkaan mitään, että ne ovat EU:n merkittävimmät jäsenet. ” – Sillekään ei voi mitään, että Suomessa kansanedustajat edustavat lähinnä pääkaupunkiseutua.
”EU:ssa asuu puoli miljardia ihmistä, jotka eivät kuitenkaan ymmärrä olevansa samassa veneessä. Kaikki tuntuvat vetävän eri suuntiin ja yhteisen hyvän toteuttaminen ei ota onnistuakseen.” – Suomessa asuu 5 miljoonaa ihmistä, jotka hekin kaikki vetävät eri suuntiin.’
”Myös jäsenmaiden hallitukset kuvittelevat, että EU on olemassa sitä varten, että jäsenmaat voivat kukin kykynsä mukaan ottaa siitä mahdollisimman suuren saaliin.” – Myös Suomessa maan eri alueet yrittävät etuilla itselleen omia ”siltarumpuja.”
”EU:n toimintaa häiritsee erityisesti se, että sen toimielimet käyvät keskenään jatkuvaa sissisotaa, jossa reviireistä ei luovuta vapaaehtoisesti.” – Suomessa eri ministeriötkin kinastelevat keskenään.
”Komissaarit eivät edusta omia hallituksiaan, vaan heidän tulee tarvittaessa toimia omiakin maitaan vastaan, jos yleinen etu niin vaatii.” – Suomessakin ministerien ja kansanedustajien tulisi, mahdollisten paikallisten hankkeiden sijasta, ajaa yhteistä kansallista etua.
”Usein näyttää käyvän niin, että yhteistä kantaa ei löydetä ja silloin EU:n suuret kulkevat omia teitään, joskus jopa pienempien kustannuksella.” – Näinhän Suomessakin ”metropolialueiden” edustajat runnovat usein läpi koko maan edun kannalta kyseenalaisia ratkaisija.
Yrjö Saraste
maanantai 30. elokuuta 2010
lauantai 28. elokuuta 2010
Mielekästä koulutusta siviilipalvelusmiehille ?
Kirjailija Kristina Carlson esittää Suomen Kuvalehden ( 2010/35 ”Utopiat” ) kolumnissaan, että ”Pitäisikö luonnonkatastrofien ehkä yleistyessä valtioiden perustaa sotajoukkojen sijasta avustusjoukot. Mutavyöryt, tulvat ja maanjäristykset koettelevat väestöä eri puolilla maailmaa.
Edelleen ”Mitä jos Yhdysvallat olisi lähettänyt kuljetuskoneilla palokalustoa ja sammuttajia Venäjälle? Suomesta lähti kolme avustustyöntekijää Pakistaniin. Entäs jos heitä olisi lähetetty edes saman verran kuin lisämiehitystä Afganistaniin?” Kristina Carlson kiteyttää ”Mieluummin lisää palomiehiä kuin sotilaita.”
Ajatus on kuitenkin täysin epärealistinen, sillä nykyisin halutaan keskittää kaikki voimat pienen, iskukykyisen ja Nato – yhteensopivan armeijan luomiseen.
Mielestäni meidän tulisi kuitenkin todellakin pyrkiä lähettämään luonnonkatastrofialueille ei vain rahallista apua vaan myös koulutettuja erikoisjoukkoja. Osa ikäluokista voitaisiin kouluttaa erilaisiin pelastustehtäviin. Tässä olisi siviilipalvelusmiehille tilaisuus näyttää, etteivät he laista armeijaa laiskuuden tai sisun puutteen takia.
Yrjö Saraste
Edelleen ”Mitä jos Yhdysvallat olisi lähettänyt kuljetuskoneilla palokalustoa ja sammuttajia Venäjälle? Suomesta lähti kolme avustustyöntekijää Pakistaniin. Entäs jos heitä olisi lähetetty edes saman verran kuin lisämiehitystä Afganistaniin?” Kristina Carlson kiteyttää ”Mieluummin lisää palomiehiä kuin sotilaita.”
Ajatus on kuitenkin täysin epärealistinen, sillä nykyisin halutaan keskittää kaikki voimat pienen, iskukykyisen ja Nato – yhteensopivan armeijan luomiseen.
Mielestäni meidän tulisi kuitenkin todellakin pyrkiä lähettämään luonnonkatastrofialueille ei vain rahallista apua vaan myös koulutettuja erikoisjoukkoja. Osa ikäluokista voitaisiin kouluttaa erilaisiin pelastustehtäviin. Tässä olisi siviilipalvelusmiehille tilaisuus näyttää, etteivät he laista armeijaa laiskuuden tai sisun puutteen takia.
Yrjö Saraste
sunnuntai 22. elokuuta 2010
Venäjä-osaamisessa Suomi taitaa olla pienvalta.
Näin toteaa päätoimittaja Matti Kalliokoski pääkirjoituksessaan (ILKKA 22.08).
Edelleen miten ” Venäjää puhuva suomalaispoliitikko on harvinaisuus, mutta Venäjästä puhuvia on joka nurkalla. Esimerkiksi kokoomuksen puoluejohtaja Jyrki Katainen, ulkoministeri Alexander Stubb ja puolustusministeri Jyri Häkämies totesivat alkuviikosta, ettei itänaapuri ole enää entiseen tapaan suurvalta.”
Pohjalainen (22.08) puolestaan kertoi miten Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ei kyennyt, asian johdosta kommenttia kysyttäessä, pidättelemään naurunhörähdystään ja ilakoi, että aina joku hyppii seinille vanhasta muistista, mainitsi Venäjän sitten kerran tai kolme kertaa.
Sdp:n Eero Heinäluoman ihmettelee mihin kokoomus tähtää kolme vuotta sitten aloittamallaan sarjalla Venäjää vähätteleviä puheita. Sekä toteaa miten Kokoomuksen ministerit ovat kivittämässä yhteistyön ikkunoita. Hän muistuttaa myös miten Venäjä on nousemassa maailman viiden suurimman kansantalouden joukkoon. Heinäluoma epäilee Kokoomuksen yrittävän pitää yllä Venäjä-uhkaa edistääkseen Natoon liittymistä.
Äärimmäisessä tapauksessa voidaan jopa epäillä poikien toivovan Venäjän ärähtävän niin lujaa, että kovapäinen kansa lopultakin hyväksyy Natoon liittymisen !
Ulkopolitiikka ei ole vain valtioiden ylimmän johdon keskustelua vaan tosiasiallisesti erittäin laaja-alaista ja monitasoista kanssakäyntiä yli rajojen. Nykyisin esimerkiksi talous-, energia-, ympäristö-, urheilu-, kulttuuri- ja sotilaspolitiikka ovat monella tavalla myös jokapäiväistä ulkopolitiikkaa. Kaikkiin ulkovaltoihin mukaan luettuna Venäjä tulee suhtautua asiallisesti. Ketään ei tulisi väheksyä, nälviä taikka aliarvioida. Kyse ei ole pelosta vaan sivistyneistä käyttäytymistavoista.
Yrjö Saraste
Edelleen miten ” Venäjää puhuva suomalaispoliitikko on harvinaisuus, mutta Venäjästä puhuvia on joka nurkalla. Esimerkiksi kokoomuksen puoluejohtaja Jyrki Katainen, ulkoministeri Alexander Stubb ja puolustusministeri Jyri Häkämies totesivat alkuviikosta, ettei itänaapuri ole enää entiseen tapaan suurvalta.”
Pohjalainen (22.08) puolestaan kertoi miten Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ei kyennyt, asian johdosta kommenttia kysyttäessä, pidättelemään naurunhörähdystään ja ilakoi, että aina joku hyppii seinille vanhasta muistista, mainitsi Venäjän sitten kerran tai kolme kertaa.
Sdp:n Eero Heinäluoman ihmettelee mihin kokoomus tähtää kolme vuotta sitten aloittamallaan sarjalla Venäjää vähätteleviä puheita. Sekä toteaa miten Kokoomuksen ministerit ovat kivittämässä yhteistyön ikkunoita. Hän muistuttaa myös miten Venäjä on nousemassa maailman viiden suurimman kansantalouden joukkoon. Heinäluoma epäilee Kokoomuksen yrittävän pitää yllä Venäjä-uhkaa edistääkseen Natoon liittymistä.
Äärimmäisessä tapauksessa voidaan jopa epäillä poikien toivovan Venäjän ärähtävän niin lujaa, että kovapäinen kansa lopultakin hyväksyy Natoon liittymisen !
Ulkopolitiikka ei ole vain valtioiden ylimmän johdon keskustelua vaan tosiasiallisesti erittäin laaja-alaista ja monitasoista kanssakäyntiä yli rajojen. Nykyisin esimerkiksi talous-, energia-, ympäristö-, urheilu-, kulttuuri- ja sotilaspolitiikka ovat monella tavalla myös jokapäiväistä ulkopolitiikkaa. Kaikkiin ulkovaltoihin mukaan luettuna Venäjä tulee suhtautua asiallisesti. Ketään ei tulisi väheksyä, nälviä taikka aliarvioida. Kyse ei ole pelosta vaan sivistyneistä käyttäytymistavoista.
Yrjö Saraste
perjantai 6. elokuuta 2010
Sotilaiden koulutus
Muiden vetäytyessä taikka ainakin suunnitellessa sitä katsoo Suomi puolestaan aiheelliseksi lähettää lisää joukkoja Afganistaniin.
Suomalaiset ryhtyvät nyt Afganistanin armeijan neuvonantajaksi ja kouluttajaksi . Maamme lähettää alueelle lisää koulutustehtäviin erikoistuneita mentoreita, joiden päätyönä on tukea Afganistanin kansallisen armeijan kehittämistä.
Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti.
on esittänyt miten kyseessä on vaativa erityistehtävä.
Hän on kertonut miten ”Eräs mentori eli neuvonantaja on rauhanturvaaja Hannu, joka ei turvallisuussyistä kerro sukunimeään. 53-vuotias kokenut sotilas on lähtijöistä vanhin. Parkatti kiittelee kokemuksen tuovan opastamiseen oikeaa otetta. Hannu on ollut rauhanturvatehtävissä Bosniassa, Kosovossa ja Afganistanissa.
Suomen kriisinhallintajoukkojen komentaja everstiluutnantti Ari Grönroos on perin murheellinen kun joku on katsonut aiheelliseksi vuodattaa Wikileaks-sivustolle, siviiliuhreista kertovat yhdysvaltalaiset salaiset raportit.
Kotirintamaa rauhoitetaan sillä miten ”Suomalaisilla rauhanturvaajilla vakuutetaan olevan parhaat varusteet, mitä rahalla saa. Lisäksi kaikki ajoneuvot ovat panssaroituja.
Mielestäni ei olisi pahitteeksi kehittää Suomenkin puolustusvoimia. Siksi isi luonnollista, että ”Hannun” tapaisia mentoreita käytettäisiin myös suomalaisten asevelvollisten ja reserviläisten kouluttamiseen.
Yrjö Saraste
sotaveteraani
Suomalaiset ryhtyvät nyt Afganistanin armeijan neuvonantajaksi ja kouluttajaksi . Maamme lähettää alueelle lisää koulutustehtäviin erikoistuneita mentoreita, joiden päätyönä on tukea Afganistanin kansallisen armeijan kehittämistä.
Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti.
on esittänyt miten kyseessä on vaativa erityistehtävä.
Hän on kertonut miten ”Eräs mentori eli neuvonantaja on rauhanturvaaja Hannu, joka ei turvallisuussyistä kerro sukunimeään. 53-vuotias kokenut sotilas on lähtijöistä vanhin. Parkatti kiittelee kokemuksen tuovan opastamiseen oikeaa otetta. Hannu on ollut rauhanturvatehtävissä Bosniassa, Kosovossa ja Afganistanissa.
Suomen kriisinhallintajoukkojen komentaja everstiluutnantti Ari Grönroos on perin murheellinen kun joku on katsonut aiheelliseksi vuodattaa Wikileaks-sivustolle, siviiliuhreista kertovat yhdysvaltalaiset salaiset raportit.
Kotirintamaa rauhoitetaan sillä miten ”Suomalaisilla rauhanturvaajilla vakuutetaan olevan parhaat varusteet, mitä rahalla saa. Lisäksi kaikki ajoneuvot ovat panssaroituja.
Mielestäni ei olisi pahitteeksi kehittää Suomenkin puolustusvoimia. Siksi isi luonnollista, että ”Hannun” tapaisia mentoreita käytettäisiin myös suomalaisten asevelvollisten ja reserviläisten kouluttamiseen.
Yrjö Saraste
sotaveteraani
perjantai 4. kesäkuuta 2010
Kenellä on oikeus kaapata laivoja ?
Otsikolla ”Israel taistelee olemassaolostaan” julisti Lapin yliopiston kansainvälisten suhteiden ylioppilas Leo Haapalainen Kalevassa (03.06) miten "Israelilla ei yksinkertaisesti ole varaa noudattaa kansainvälisiä sääntöjä." Kuka määrittelee milloin, jollakin valtiolla ei ole ”varaa” noudattaa kansainvälisiä sopimuksia ?
Yhdysvaltain varapresidentti Biden on puolustanut Israelia sen hyökättyä kansainvälistä avustuslaivuetta vastaan Välimerellä. Hänen mukaansa Israelilla on oikeus tunkeutua laivoihin, jotka ovat matkalla Gazaan. (STT Reuters)
Ulkoministeri Stubb torjuu vaatimukset Israelin asettamisesta kauppasaartoon alushyökkäyksen vuoksi. Hän esitti Eduskunnan kyselytunnilla miten kauppasaarrot eivät ole missään tapauksessa hyödyttäneet. Näin ilmeiseksi onkin, mutta miksi ihmeessä sitten edelleen esitetään Iranin, Pohjois-Korean ja milloin minkäkin maan asettamista kauppasaartoon ?
Olemmeko palaamassa Keskiaikaan, jolloin kaapparit valvoivat meriliikennettä ?
Yrjö Saraste
Yhdysvaltain varapresidentti Biden on puolustanut Israelia sen hyökättyä kansainvälistä avustuslaivuetta vastaan Välimerellä. Hänen mukaansa Israelilla on oikeus tunkeutua laivoihin, jotka ovat matkalla Gazaan. (STT Reuters)
Ulkoministeri Stubb torjuu vaatimukset Israelin asettamisesta kauppasaartoon alushyökkäyksen vuoksi. Hän esitti Eduskunnan kyselytunnilla miten kauppasaarrot eivät ole missään tapauksessa hyödyttäneet. Näin ilmeiseksi onkin, mutta miksi ihmeessä sitten edelleen esitetään Iranin, Pohjois-Korean ja milloin minkäkin maan asettamista kauppasaartoon ?
Olemmeko palaamassa Keskiaikaan, jolloin kaapparit valvoivat meriliikennettä ?
Yrjö Saraste
perjantai 30. huhtikuuta 2010
Miksi kysyä kansalta?
Upseeriliiton kyselyn mukaan 55.5 prosenttia upseereista kannattaa Suomen liittymistä Naton jäseneksi. Kenraalien ja everstien kohdalla kannatus on 74,3 prosenttia. Upseerien enemmistön mielestä Naton jäsenyys on puhtaasti poliittinen kysymys. Suomessa armeija on omaksunut kannan, että Eduskunta tekee poliittiset päätökset ja sotilaat noudattavat niitä.
Lähes 66 prosenttia upseereista on lisäksi sitä mieltä, ettei Natoon liittymisestä pidä järjestää kansanäänestystä. Upseerit ovat sisäistäneet oman tehtävänsä yhteiskunnassa, jossa poliittisten päätösten tekeminen on muiden kuin sotilaiden asia.
Liittoutumisen kannattajat esittävät, miten Naton viidennen artiklan mukaan jäsenmaat sitoutuvat auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista "tarpeellisiksi katsomillaan keinoilla". Ei siis välttämättä sotilaallisesti ! Edelleen miten ” Liittoutuminen nostaisi kynnystä mahdollisen uhkaajan suhteen." Pyrittäköön mieluimmin estämään tilanteet, joissa tarvittaisiin edes matalaa kynnystä. ”Jäsenenä Suomi pääsisi osallistumaan Naton päätöksentekoon ja saisi käyttöönsä Nato-maiden salaisia tiedustelutietoja. Eikö riitä, että saamme YK:n kautta tiedot siitä minne milloinkin hyökätään ? Suurvaltojen tiedustelutietojen arvo nähtiin ennen Irakiin hyökkäämistä
Useat upseerit painottavat kuitenkin, miten Suomen täysin itsenäinen kyky määrätä omista asioistaan pakosti vähenisi liittoutumisen myötä. Pelätään myös päätöksenteon karkaavan kauaksi. Suomi tarvitsee joka tapauksessa oman kansallisen puolustusjärjestelmän, sillä Natosta ei tosipaikan tullen riittäisi maajoukkoja Suomeen. On myöskin huomioitava miten Suomi voitaisiin leimata uhkaksi tilanteessa, missä Suomi liittouman ulkopuolella ei olisi uhka.
On kiistatonta, että mikäli Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon, tulisi Itämerestä käytännössä Naton sisämeri. Huolimatta siitä, ettei arktisella alueella ainakaan vielä ole kriisiä on kansainvälinen kriisinhallintajärjestö Nato jo kiinnostunut alueesta. Mikäli Suomi ja Ruotsi olisivat Naton jäseniä helpottuisi arktisten alueiden valvonta Lapin jo toimivilta sotilaslentokentiltä.
On mielenkiintoista miten niin Nato-jäsenyyden kannattajat kuin vastustajatkin katsovat maanpuolustuksen edellyttävän yleistä asevelvollisuutta. Kaikki ovat myös huolissaan maanpuolustustahdon säilymisestä mahdollisen Nato-jäsenyyden myötä.
Tuntuu kuin tilanne muistuttaisi aikoja, jolloin maan johto kansan mielipidettä kyselemättä lähetti suomalaisia juntteja vuosikausiksi vieraille maille aina Balkania myöten sotimaan.
Yrjö Saraste
Lähes 66 prosenttia upseereista on lisäksi sitä mieltä, ettei Natoon liittymisestä pidä järjestää kansanäänestystä. Upseerit ovat sisäistäneet oman tehtävänsä yhteiskunnassa, jossa poliittisten päätösten tekeminen on muiden kuin sotilaiden asia.
Liittoutumisen kannattajat esittävät, miten Naton viidennen artiklan mukaan jäsenmaat sitoutuvat auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista "tarpeellisiksi katsomillaan keinoilla". Ei siis välttämättä sotilaallisesti ! Edelleen miten ” Liittoutuminen nostaisi kynnystä mahdollisen uhkaajan suhteen." Pyrittäköön mieluimmin estämään tilanteet, joissa tarvittaisiin edes matalaa kynnystä. ”Jäsenenä Suomi pääsisi osallistumaan Naton päätöksentekoon ja saisi käyttöönsä Nato-maiden salaisia tiedustelutietoja. Eikö riitä, että saamme YK:n kautta tiedot siitä minne milloinkin hyökätään ? Suurvaltojen tiedustelutietojen arvo nähtiin ennen Irakiin hyökkäämistä
Useat upseerit painottavat kuitenkin, miten Suomen täysin itsenäinen kyky määrätä omista asioistaan pakosti vähenisi liittoutumisen myötä. Pelätään myös päätöksenteon karkaavan kauaksi. Suomi tarvitsee joka tapauksessa oman kansallisen puolustusjärjestelmän, sillä Natosta ei tosipaikan tullen riittäisi maajoukkoja Suomeen. On myöskin huomioitava miten Suomi voitaisiin leimata uhkaksi tilanteessa, missä Suomi liittouman ulkopuolella ei olisi uhka.
On kiistatonta, että mikäli Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon, tulisi Itämerestä käytännössä Naton sisämeri. Huolimatta siitä, ettei arktisella alueella ainakaan vielä ole kriisiä on kansainvälinen kriisinhallintajärjestö Nato jo kiinnostunut alueesta. Mikäli Suomi ja Ruotsi olisivat Naton jäseniä helpottuisi arktisten alueiden valvonta Lapin jo toimivilta sotilaslentokentiltä.
On mielenkiintoista miten niin Nato-jäsenyyden kannattajat kuin vastustajatkin katsovat maanpuolustuksen edellyttävän yleistä asevelvollisuutta. Kaikki ovat myös huolissaan maanpuolustustahdon säilymisestä mahdollisen Nato-jäsenyyden myötä.
Tuntuu kuin tilanne muistuttaisi aikoja, jolloin maan johto kansan mielipidettä kyselemättä lähetti suomalaisia juntteja vuosikausiksi vieraille maille aina Balkania myöten sotimaan.
Yrjö Saraste
keskiviikko 21. huhtikuuta 2010
Energiantarve kasvaa eikä alene.
Vihreät väittävät, että ”Suomi pärjää hyvin ilman lisäenergiaa.” Kokoomus, ammattijärjestö, teollisuus ja kaikki, jotka ovat aidosti huolissaan Suomen taloudellisesta kehityksestä vaativat puolestaan sähköntuotannon kilpailun lisäämistä ja näkevät tarvetta halvalle kotimaiselle lisäenergialle. Poliitikkojen näkemykset maamme tulevasta energiantarpeesta ja sen tuottamistavoista ovat hyvin ristiriitaisia ja hapuilevia.
Tulee aina muistaa miten ydinsähkö ei tarvitse yhteiskunnan tukea. Lisäksi miten tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantokustannus (hinta) on yli puolitoistakertainen ydinsähköön verrattuna ja puulla tuotetun sähkön hinta on yli kaksinkertainen ydinsähköön verrattuna.
Nyt on vaadittu, että ”Energiapolitiikassa ei missään tapauksessa saisi alistua ajatukseen, että energiankulutus väistämättä kasvaa vaan kaikki voimat tulisi keskittää pakotteisiin, joilla kulutusta jarrutetaan.”
Teollisuus on kuitenkin edelleen maamme työllisyyden perusta. Mikäli teollinen vienti pysyvästi supistuu on edessä elintason aleneminen. On epärealistista kuvitella ”luovan talouden” ja palvelujen viennin korvaavan nykyisen teollisen viennin. ”Suomalaisten ei pidä tyytyä siihen hokemaan, että energiaintensiivinen perusteollisuus on auringonlaskun ala ja sen siirtyminen muualle lähes luonnonlaki.” (Päivi Lipponen - Demarissa).
Nyt on kyse siitä, miten suomalaisten kotitalouksien, teollisuuden ja muun elinkeinoelämän sähkön saanti kohtuuhintaan turvataan. Kielteiset ydinenergian rakentamispäätökset myös osaltaan nopeuttaisivat teollisuuden siirtymistä sinne missä tarjolla on energiaa kilpailukykyiseen hintaan.
Yksi ja toinen hokee miten, ”Ydinvoiman lisäämisen sijaan energiankulutuksen vähentämiseksi olisi panostettava uuteen ja älykkääseen tekniikkaan.” Sitten sama henkilö pyöräyttää joka ilta tiskikoneen päälle, kuivattaa pyykkinsä pyykkitorninsa kuivurissa ja napsauttaa saunan päälle aina kun siltä tuntuu.
Tosiasia on, että sähkön- ja energiankulutus lisääntyy jatkuvasti kaikilla aloilla. Aiemmin halkojen tekoon tarvittiin pokasaha ja kirves. Nyt eivät riitä edes moottorisaha ja sähkökäyttöinen halkaisija, sillä valmiit halot myös kuivatetaan koneellisesti. Mitä erilaisimpiin tehtäviin on kehitetty sähkökäyttöisiä vempaimia. Nykyaikainen koti, keittiö tai autotalli ovat täynnä sähkölaitteita. Ellei tietokoe niin ainakin kännykkä seuraa omistajaansa kaikkialle. Suuren kysynnän vuoksi eräät marketit ovat ottaneet valikoimiinsa myös hieromasauvat.
Sähkönkulutuksen alentuminen on utopiaa. Nyt kerrostaloasunnoissa tulee olla huoneistokohtainen sauna. Vanhoihin 3-kerroksisiin taloihin asennetaan hissit. Aiotaan siirtyä sähkökäyttöisiin autoihin ja niin edelleen.
Yrjö Saraste
Tulee aina muistaa miten ydinsähkö ei tarvitse yhteiskunnan tukea. Lisäksi miten tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantokustannus (hinta) on yli puolitoistakertainen ydinsähköön verrattuna ja puulla tuotetun sähkön hinta on yli kaksinkertainen ydinsähköön verrattuna.
Nyt on vaadittu, että ”Energiapolitiikassa ei missään tapauksessa saisi alistua ajatukseen, että energiankulutus väistämättä kasvaa vaan kaikki voimat tulisi keskittää pakotteisiin, joilla kulutusta jarrutetaan.”
Teollisuus on kuitenkin edelleen maamme työllisyyden perusta. Mikäli teollinen vienti pysyvästi supistuu on edessä elintason aleneminen. On epärealistista kuvitella ”luovan talouden” ja palvelujen viennin korvaavan nykyisen teollisen viennin. ”Suomalaisten ei pidä tyytyä siihen hokemaan, että energiaintensiivinen perusteollisuus on auringonlaskun ala ja sen siirtyminen muualle lähes luonnonlaki.” (Päivi Lipponen - Demarissa).
Nyt on kyse siitä, miten suomalaisten kotitalouksien, teollisuuden ja muun elinkeinoelämän sähkön saanti kohtuuhintaan turvataan. Kielteiset ydinenergian rakentamispäätökset myös osaltaan nopeuttaisivat teollisuuden siirtymistä sinne missä tarjolla on energiaa kilpailukykyiseen hintaan.
Yksi ja toinen hokee miten, ”Ydinvoiman lisäämisen sijaan energiankulutuksen vähentämiseksi olisi panostettava uuteen ja älykkääseen tekniikkaan.” Sitten sama henkilö pyöräyttää joka ilta tiskikoneen päälle, kuivattaa pyykkinsä pyykkitorninsa kuivurissa ja napsauttaa saunan päälle aina kun siltä tuntuu.
Tosiasia on, että sähkön- ja energiankulutus lisääntyy jatkuvasti kaikilla aloilla. Aiemmin halkojen tekoon tarvittiin pokasaha ja kirves. Nyt eivät riitä edes moottorisaha ja sähkökäyttöinen halkaisija, sillä valmiit halot myös kuivatetaan koneellisesti. Mitä erilaisimpiin tehtäviin on kehitetty sähkökäyttöisiä vempaimia. Nykyaikainen koti, keittiö tai autotalli ovat täynnä sähkölaitteita. Ellei tietokoe niin ainakin kännykkä seuraa omistajaansa kaikkialle. Suuren kysynnän vuoksi eräät marketit ovat ottaneet valikoimiinsa myös hieromasauvat.
Sähkönkulutuksen alentuminen on utopiaa. Nyt kerrostaloasunnoissa tulee olla huoneistokohtainen sauna. Vanhoihin 3-kerroksisiin taloihin asennetaan hissit. Aiotaan siirtyä sähkökäyttöisiin autoihin ja niin edelleen.
Yrjö Saraste
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)