Arktiksen militarisointi ja Lapista

LAPIN KANSA 05.07.09

Rauna Kuokkanen
Kirjoittaja on valtiotieteen apulaisprofessori Toronton yliopistossa.

Ilmastonmuutoksen aiheuttaman arktisten jääalueiden sulaminen on synnyttänyt uuden kiinnostuksen pohjoisille alueille. Uusin tulokas on Nato, joka on kuluneen kuukauden aikana pitänyt Ruotsissa massiivisen kymmenpäiväisen ilmasotaharjoituksen, joihin myös Suomi osallistui. Sotaharjoitukset ovat osa Naton aikeita laajentaa sotilaallista läsnäoloaan ja vahvistaa sotavalmiuttaan arktisilla maa- ja vesialueilla.

Nimellisesti liittoutumattomien maiden Ruotsin ja Suomen lisääntyvä osallistuminen Naton toimintaan on keskeinen ulottuvuus sotilasliiton arktisen alueiden militarisointisuunnitelmissa. Suomi ja Ruotsi ovat Naton ilmasotaharjoituksissa sotilasliiton Rauhankumppanuus-ohjelman jäseninä. Tämän lisäksi molemmat maat ovat mukana Naton monikansallisissa rauhanturvajoukoissa (ISAF-operaatio) Afganistanissa. Kaikki tämä viittaa myös molempien valtioiden pyrkimyksiin liittyä Natoon maiden kansalaisten vastustuksesta huolimatta.

Suomen hallituspuolueet ovat jo pitkään kampanjoineet Nato-jäsenyyden puolesta ja tietoisesti pyrkineet muokkaamaan kansalaisten näkemyksiä Nato-myönteisimmiksi. Kesäkuun alussa Nato ja Suomen puolustusvoimat järjestivät Helsingissä kolmepäiväisen koulutuskonferenssin, johon osallistui sekä Naton jäsenmaita että muita yhteistyökumppaneita ympäri maailmaa. Vajaa viikko konferenssin jälkeen Suomi allekirjoitti Naton kanssa alustavan puolustusteknologiaa koskevan yhteistyösopimuksen. Ruotsi on allekirjoittanut vastaavanlaisen sopimuksen vuonna 2007.

Pohjois-Ruotsissa kymmenen päivää kestäneet lentosotaharjoitukset olivat suurin ilmavoimanäytös Perämeren ja Pohjanlahden alueiden historiassa. Jopa Ruotsin eduskunta pidettiin pimennossa sotaharjoituksen laajuudesta. Sotaharjoitukset pohjautuivat kuvitteelliseen skenaarioon, jossa soditaan Lapistan-nimistä epädemokraattista terroristivaltiota vastaan. Skenaarion keskiössä on Lapistanin konflikti öljy- ja kaasuvaroista kuvitteellisen Bothnia-nimisen Nato-jäsenvaltion kanssa. Konfliktissa myös puolueettomilla Nordistanilla ja Suomella on pienehkö rooli.

Sotakoneet ja poronvasat

Tuskin kenenkään pohjoismaissa tarvitsee pohtia pitempään, mihin tai keihin Lapistan viittaa. Kuten monet ovat huomauttaneet, Naton sotaharjoitukset loukkaavat sekä saamelaisia että Ruotsissa asuvia muslimeja. Ruotsin saamelaiset ovat olleet myös aiheellisesti huolissaan sadan metrin korkeudessa lentävien sotakoneiden aiheuttamasta uhasta poroille, etenkin vastasyntyneille vasoille.

Mielikuvien luominen saamelaisista vihollismaana ei ole ensimmäinen kerta kun alkuperäiskansoja rinnastetaan terroristeihin. Esimerkiksi Kanadassa ja Uudessa-Seelannissa vuoden 2001 jälkeen voimaantulleita terrorisminvastaisia lakeja on käytetty alkuperäiskansoja vastaan. Oikeuksiensa tunnustamista vaativat alkuperäiskansat ovatkin yhtäkkiä terroristiryhmiä ja valtioiden vihollisia, joita voi keinotekoisesti pidättää uusien lakien nojalla. Toisin sanoen terrorisminvastaiset lait ovat useassa maassa heikentäneet alkuperäiskansojen oikeussuojaa ja heidän ihmisoikeusvaatimuksiaan.

Tässä kontekstissa Lapistan ei ole viaton mielikuvitusleikki, vaan sen avulla luodaan valtioiden näkökulmasta käyttökelpoisia mielikuvia, joiden mukaan alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeudet ovat verrattavissa terroristiryhmien toimintaan.

Norjan siirrot

Samaan aikaan kun Suomi ja Nato pitivät koulutuskonferenssiaan Helsingissä kesäkuun alussa, Norja ilmoitti siirtävänsä operatiivisen komentopäämajansa Stavangerista pohjoiseen BodÝn lähellä sijaitsevaan Reitaniin. Siirron syynä on Norjan pyrkimys keskittyä enenevässä määrin pohjoisille alueille. Norja on maailman ensimmäinen valtio, jolla elokuun alusta lähtien tulee olemaan operatiivinen komentopäämaja napapiirin pohjoispuolella.

Myös useat Norjan hallituksen jäsenet ovat kehottaneet Natoa vahvistamaan rooliaan arktisilla alueilla. Muun muassa Norjan puolustusministeri Anne-Grete Strom Erichsen kehotti toukokuussa pidetyssä Naton kokouksessa vahvistamaan sotilasliiton merkitystä pohjoisten alueiden puolustus- ja turvallisuusasioissa.

Naton Pohjola-suunnitelmat eivät lopu pohjoismaihin. Kuluneen kuun aikana Naton nopean toiminnan joukot ovat pitäneet monikansalliset sotaharjoitukset myös Latviassa. Baltian operaatio (BALTOPS) on vuotuinen sotaharjoitus, jonka tarkoituksena on Naton mukaan parantaa alueellisten kumppaneiden yhteistyövalmiutta. Tämän lisäksi Puola on edelleen mukana Yhdysvaltain suunnitelmissa asentaa ohjustentorjuntakilven eli kymmenen torjuntaohjusta Pohjois-Puolaan. Puolan puolustusministeri Bogdan Klich myös hiljattain ilmoitti, että Nato aikoo sijoittaa Joint Battle -komentokeskuksen Pohjois-Puolassa sijaitsevaan Bydgoszcziin, jossa ennestään sijaitsee Naton harjoituskeskus.

Nato on maailman suurin ydinaseiden haltija ja sotakoneisto. Sotilasliiton rynnistäminen pohjoisille maa- ja vesialueille on osa arktiksen militarisointia, jossa myös Venäjä on enenevässä määrin mukana. Venäjän sotilaskoneet ovat lentäneet arktisilla alueilla ja Norjan rannikolla kesästä 2007 lähtien. Viime huhtikuussa pitämässään puheessa Kanadan ulkoministeri Lawrence Cannon korosti, että mitä tulee arktisten alueiden suvereniteetin puolustamiseen, Kanada ei aio alistua Venäjän uhkailuihin. Maan arktisten alueiden puolustusstrategian mukaisesti Kanada on perustassa puolustusvoimien Arktisen harjoituskeskuksen Resolute Bayhin Cornwallisin saarelle, laajentamassa ja tehostamassa Kanadan vartiostoa sekä rakentamassa arktisen syvänmeren telakointi- ja tankkausaseman Nanisivikiin Baffinin saarelle.

Menneen kylmän sodan tuulet pohjoisilla alueilla tuntuvat puhaltavan kylmästi uudelleen. Tällä kertaa Suomi ja Ruotsi näyttävät olevan entistä aktiivisemmin mukana pohjoisen militarisoinnissa ja uhkakuvien maalailussa.

Suomi ja Ruotsi ovat Naton ilmasotaharjoituksissa sotilasliiton Rauhankumppanuusohjelman jäseninä.