LAPIN KANSA 05.07.09
Rauna Kuokkanen
Kirjoittaja on valtiotieteen apulaisprofessori Toronton yliopistossa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttaman arktisten jääalueiden sulaminen on synnyttänyt uuden kiinnostuksen pohjoisille alueille. Uusin tulokas on Nato, joka on kuluneen kuukauden aikana pitänyt Ruotsissa massiivisen kymmenpäiväisen ilmasotaharjoituksen, joihin myös Suomi osallistui. Sotaharjoitukset ovat osa Naton aikeita laajentaa sotilaallista läsnäoloaan ja vahvistaa sotavalmiuttaan arktisilla maa- ja vesialueilla.
Nimellisesti liittoutumattomien maiden Ruotsin ja Suomen lisääntyvä osallistuminen Naton toimintaan on keskeinen ulottuvuus sotilasliiton arktisen alueiden militarisointisuunnitelmissa. Suomi ja Ruotsi ovat Naton ilmasotaharjoituksissa sotilasliiton Rauhankumppanuus-ohjelman jäseninä. Tämän lisäksi molemmat maat ovat mukana Naton monikansallisissa rauhanturvajoukoissa (ISAF-operaatio) Afganistanissa. Kaikki tämä viittaa myös molempien valtioiden pyrkimyksiin liittyä Natoon maiden kansalaisten vastustuksesta huolimatta.
Suomen hallituspuolueet ovat jo pitkään kampanjoineet Nato-jäsenyyden puolesta ja tietoisesti pyrkineet muokkaamaan kansalaisten näkemyksiä Nato-myönteisimmiksi. Kesäkuun alussa Nato ja Suomen puolustusvoimat järjestivät Helsingissä kolmepäiväisen koulutuskonferenssin, johon osallistui sekä Naton jäsenmaita että muita yhteistyökumppaneita ympäri maailmaa. Vajaa viikko konferenssin jälkeen Suomi allekirjoitti Naton kanssa alustavan puolustusteknologiaa koskevan yhteistyösopimuksen. Ruotsi on allekirjoittanut vastaavanlaisen sopimuksen vuonna 2007.
Pohjois-Ruotsissa kymmenen päivää kestäneet lentosotaharjoitukset olivat suurin ilmavoimanäytös Perämeren ja Pohjanlahden alueiden historiassa. Jopa Ruotsin eduskunta pidettiin pimennossa sotaharjoituksen laajuudesta. Sotaharjoitukset pohjautuivat kuvitteelliseen skenaarioon, jossa soditaan Lapistan-nimistä epädemokraattista terroristivaltiota vastaan. Skenaarion keskiössä on Lapistanin konflikti öljy- ja kaasuvaroista kuvitteellisen Bothnia-nimisen Nato-jäsenvaltion kanssa. Konfliktissa myös puolueettomilla Nordistanilla ja Suomella on pienehkö rooli.
Sotakoneet ja poronvasat
Tuskin kenenkään pohjoismaissa tarvitsee pohtia pitempään, mihin tai keihin Lapistan viittaa. Kuten monet ovat huomauttaneet, Naton sotaharjoitukset loukkaavat sekä saamelaisia että Ruotsissa asuvia muslimeja. Ruotsin saamelaiset ovat olleet myös aiheellisesti huolissaan sadan metrin korkeudessa lentävien sotakoneiden aiheuttamasta uhasta poroille, etenkin vastasyntyneille vasoille.
Mielikuvien luominen saamelaisista vihollismaana ei ole ensimmäinen kerta kun alkuperäiskansoja rinnastetaan terroristeihin. Esimerkiksi Kanadassa ja Uudessa-Seelannissa vuoden 2001 jälkeen voimaantulleita terrorisminvastaisia lakeja on käytetty alkuperäiskansoja vastaan. Oikeuksiensa tunnustamista vaativat alkuperäiskansat ovatkin yhtäkkiä terroristiryhmiä ja valtioiden vihollisia, joita voi keinotekoisesti pidättää uusien lakien nojalla. Toisin sanoen terrorisminvastaiset lait ovat useassa maassa heikentäneet alkuperäiskansojen oikeussuojaa ja heidän ihmisoikeusvaatimuksiaan.
Tässä kontekstissa Lapistan ei ole viaton mielikuvitusleikki, vaan sen avulla luodaan valtioiden näkökulmasta käyttökelpoisia mielikuvia, joiden mukaan alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeudet ovat verrattavissa terroristiryhmien toimintaan.
Norjan siirrot
Samaan aikaan kun Suomi ja Nato pitivät koulutuskonferenssiaan Helsingissä kesäkuun alussa, Norja ilmoitti siirtävänsä operatiivisen komentopäämajansa Stavangerista pohjoiseen BodÝn lähellä sijaitsevaan Reitaniin. Siirron syynä on Norjan pyrkimys keskittyä enenevässä määrin pohjoisille alueille. Norja on maailman ensimmäinen valtio, jolla elokuun alusta lähtien tulee olemaan operatiivinen komentopäämaja napapiirin pohjoispuolella.
Myös useat Norjan hallituksen jäsenet ovat kehottaneet Natoa vahvistamaan rooliaan arktisilla alueilla. Muun muassa Norjan puolustusministeri Anne-Grete Strom Erichsen kehotti toukokuussa pidetyssä Naton kokouksessa vahvistamaan sotilasliiton merkitystä pohjoisten alueiden puolustus- ja turvallisuusasioissa.
Naton Pohjola-suunnitelmat eivät lopu pohjoismaihin. Kuluneen kuun aikana Naton nopean toiminnan joukot ovat pitäneet monikansalliset sotaharjoitukset myös Latviassa. Baltian operaatio (BALTOPS) on vuotuinen sotaharjoitus, jonka tarkoituksena on Naton mukaan parantaa alueellisten kumppaneiden yhteistyövalmiutta. Tämän lisäksi Puola on edelleen mukana Yhdysvaltain suunnitelmissa asentaa ohjustentorjuntakilven eli kymmenen torjuntaohjusta Pohjois-Puolaan. Puolan puolustusministeri Bogdan Klich myös hiljattain ilmoitti, että Nato aikoo sijoittaa Joint Battle -komentokeskuksen Pohjois-Puolassa sijaitsevaan Bydgoszcziin, jossa ennestään sijaitsee Naton harjoituskeskus.
Nato on maailman suurin ydinaseiden haltija ja sotakoneisto. Sotilasliiton rynnistäminen pohjoisille maa- ja vesialueille on osa arktiksen militarisointia, jossa myös Venäjä on enenevässä määrin mukana. Venäjän sotilaskoneet ovat lentäneet arktisilla alueilla ja Norjan rannikolla kesästä 2007 lähtien. Viime huhtikuussa pitämässään puheessa Kanadan ulkoministeri Lawrence Cannon korosti, että mitä tulee arktisten alueiden suvereniteetin puolustamiseen, Kanada ei aio alistua Venäjän uhkailuihin. Maan arktisten alueiden puolustusstrategian mukaisesti Kanada on perustassa puolustusvoimien Arktisen harjoituskeskuksen Resolute Bayhin Cornwallisin saarelle, laajentamassa ja tehostamassa Kanadan vartiostoa sekä rakentamassa arktisen syvänmeren telakointi- ja tankkausaseman Nanisivikiin Baffinin saarelle.
Menneen kylmän sodan tuulet pohjoisilla alueilla tuntuvat puhaltavan kylmästi uudelleen. Tällä kertaa Suomi ja Ruotsi näyttävät olevan entistä aktiivisemmin mukana pohjoisen militarisoinnissa ja uhkakuvien maalailussa.
Suomi ja Ruotsi ovat Naton ilmasotaharjoituksissa sotilasliiton Rauhankumppanuusohjelman jäseninä.
maanantai 27. heinäkuuta 2009
maanantai 20. heinäkuuta 2009
Miksei samantien myös potkulautoja
Olemme voineet lehdistä lukea miten Puolustusvoimille on jouduttu hankkimaan kävelysauvoja koska osa uusista alokkaista on niin huonossa kunnossa, etteivät he pysty kävelemään ilman tukeutumista sauvoihin.
Herää myös ajatus, että miksei saman tien voitaisi pojille hankkia potkulautoja. Nykyisinhän on saatavissa kevyitä pieneen kokoon taittuvia malleja. Lisäksi olisikohan jo myös aika luopua repuista ja siirtyä nykyaikaisiin vedettäviin pyörillä varustettuihin laukkuihin.
Vakavasti puhuen on tietysti selvä, että asevelvollisten kuntoa täytyy tavalla tai toisella kohentaa. Sotilaiden mahdollinen kävelysauvavalmennus kyllä mieluiten julkisuudelta.
piilossa.
Tulisi edelleen pyrkiä kouluttamaan koko ikäluokka ja kaikkien tulisi saada jonkin asteunen maanpuolustuskoulutus. Maanpuolustuskenttä on laaja ja tehtäviä löytyy kaikille ruumiillisesta ja henkisestä kunnosta riippumatta.
On huomioitava miten meillä Suomessa on ”Puolustusvoimat” eli nimenomaan maanpuolustamiseen keskittyvä organisaatio. Oudoksun puheita armeijamme ”iskukyvystä” kun käsittääkseni meillä ei ole tarkoitus ”iskeä” eli hyökätä mihinkään.
Sotilaita tarvitaan eniten vartioimaan rajoja, lentokenttiä, voimaloita, satamia, siltoja jne. Nämä miehet eivät kaipaa mitään mainittavaa marssitaitoa, sillä riittää kun heidät on sinne jotenkin saatu. Eteenpäin ei tarvitse lähteä ja taaksepäin ei saa lähteä ! Tietysti niitä ”iskukykyisiä” miehiä tarvitaan ottamaan takaisin mahdollisesti murtuneet asemat.
Itse olen suorittanut Nijmegen – marssin 18 kertaa viimeisen 19 vuoden aikana.
Aion suorittaa sen taas ensiviikolla, vaikka täytän tänä vuonna 86 vuotta, olen menettänyt 85 o/o näkökyvystäni ja oikeasta polvestani on murskaantumisen takia osa poistettu.
Yrjö Saraste
Sotaveteraani
Herää myös ajatus, että miksei saman tien voitaisi pojille hankkia potkulautoja. Nykyisinhän on saatavissa kevyitä pieneen kokoon taittuvia malleja. Lisäksi olisikohan jo myös aika luopua repuista ja siirtyä nykyaikaisiin vedettäviin pyörillä varustettuihin laukkuihin.
Vakavasti puhuen on tietysti selvä, että asevelvollisten kuntoa täytyy tavalla tai toisella kohentaa. Sotilaiden mahdollinen kävelysauvavalmennus kyllä mieluiten julkisuudelta.
piilossa.
Tulisi edelleen pyrkiä kouluttamaan koko ikäluokka ja kaikkien tulisi saada jonkin asteunen maanpuolustuskoulutus. Maanpuolustuskenttä on laaja ja tehtäviä löytyy kaikille ruumiillisesta ja henkisestä kunnosta riippumatta.
On huomioitava miten meillä Suomessa on ”Puolustusvoimat” eli nimenomaan maanpuolustamiseen keskittyvä organisaatio. Oudoksun puheita armeijamme ”iskukyvystä” kun käsittääkseni meillä ei ole tarkoitus ”iskeä” eli hyökätä mihinkään.
Sotilaita tarvitaan eniten vartioimaan rajoja, lentokenttiä, voimaloita, satamia, siltoja jne. Nämä miehet eivät kaipaa mitään mainittavaa marssitaitoa, sillä riittää kun heidät on sinne jotenkin saatu. Eteenpäin ei tarvitse lähteä ja taaksepäin ei saa lähteä ! Tietysti niitä ”iskukykyisiä” miehiä tarvitaan ottamaan takaisin mahdollisesti murtuneet asemat.
Itse olen suorittanut Nijmegen – marssin 18 kertaa viimeisen 19 vuoden aikana.
Aion suorittaa sen taas ensiviikolla, vaikka täytän tänä vuonna 86 vuotta, olen menettänyt 85 o/o näkökyvystäni ja oikeasta polvestani on murskaantumisen takia osa poistettu.
Yrjö Saraste
Sotaveteraani
maanantai 13. heinäkuuta 2009
EU haluaa keskittää elintarviketeollisuutta
Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan nyt EU:n vaatimuksesta asetusmuutosta, jonka mukaan esimerkiksi kalakukot olisi myytävä päivässä, jonka jälkeen ne olisi kompostoitava.
Tämä siksi koska EU väittää kalakukkojen pilaantuvan kauppojen säilytystiloissa jo yhden myyntipäivän jälkeen.
Suomalaiset ovat tyrmistyneitä etenkin kun kaikki olemme todenneet miten useissa EU-maissa vilkasliikenteisten katujen varsilla saattaa helteessä roikkua kärpäsparven ympäröimänä
tuoretta lihaa. Miksi unioni sallii tällaisen menon? Ehkä siksi, ettei se uskalla puuttua unionin suurten maiden ruokakulttuuriin.
Nyt ihmetellään, että mikä on vaatimusten taustalla ja kuka tästä hyötyy?
Kyseessä on yleiseurooppalainen pyrkimys keskittää kaikki elinkeinotoiminta suurempiin yksiköihin. Eihän enää tuoteta esimerkiksi maitoakaan muutaman lehmän navetoissa eikä kananmunia pikkutiloilla. EU pyrkii määräyksiä kiristämällä tukemaan elintarviketeollisuuden keskittymistä suuryrityksiin.
Ylläpitääkseen mallioppilaan mainettaan maamme johto pyrkii kritiikittömästi
toteuttamaan kaikki EU:n vaatimukset. EU suhtautuu jäseniinsä lisäksi kuin pieniin lapsiin antaen muun muassa ohjeita siitä montako teelusikallista (!) aurinkovoidetta tulisi helteellä iholle levittää.
Yrjö Saraste
Tämä siksi koska EU väittää kalakukkojen pilaantuvan kauppojen säilytystiloissa jo yhden myyntipäivän jälkeen.
Suomalaiset ovat tyrmistyneitä etenkin kun kaikki olemme todenneet miten useissa EU-maissa vilkasliikenteisten katujen varsilla saattaa helteessä roikkua kärpäsparven ympäröimänä
tuoretta lihaa. Miksi unioni sallii tällaisen menon? Ehkä siksi, ettei se uskalla puuttua unionin suurten maiden ruokakulttuuriin.
Nyt ihmetellään, että mikä on vaatimusten taustalla ja kuka tästä hyötyy?
Kyseessä on yleiseurooppalainen pyrkimys keskittää kaikki elinkeinotoiminta suurempiin yksiköihin. Eihän enää tuoteta esimerkiksi maitoakaan muutaman lehmän navetoissa eikä kananmunia pikkutiloilla. EU pyrkii määräyksiä kiristämällä tukemaan elintarviketeollisuuden keskittymistä suuryrityksiin.
Ylläpitääkseen mallioppilaan mainettaan maamme johto pyrkii kritiikittömästi
toteuttamaan kaikki EU:n vaatimukset. EU suhtautuu jäseniinsä lisäksi kuin pieniin lapsiin antaen muun muassa ohjeita siitä montako teelusikallista (!) aurinkovoidetta tulisi helteellä iholle levittää.
Yrjö Saraste
sunnuntai 12. heinäkuuta 2009
Voiko täysjärkinen (?) ministeri päästää suustaan ehdotuksen taannehtivasta laista?
Ministeritkin lääkärintarkastuksiin!
Maassamme joutuu jopa Tasavallan Presidentti määräajoin toimittamaan todistuksen henkisestä ja ruumiillisesta terveydentilastaan.
Etenkin nykyisin kun presidentin valtaa ollaan jatkuvasti vähentämässä ja valta keskittyy yhä enemmän pääministerille ja hallitukselle, tulisi maan turvallisuuden takia, valvoa näidenkin terveydentilaa.
Julkisuudessa on jatkuvasti kerrottu miten ainakin pääministeri kärsii tilapäisistä muistihäiriöistä.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen esitti MTV3 Uutisissa (09.07.09) seuraavaa: ”Nyt pitäisi nopeasti saada muiden puolueiden vaalirahoitus julkiseksi. Siinä yksi keino voisi olla se, että syksyllä eduskunta-aloitteen pohjalta säädettäisiin laki, jolla velvoitettaisiin kaikkia puolueita julkistamaan esimerkiksi vuodesta 2007 lähtien saamansa rahoitus.”
Voiko täysjärkinen (?) ministeri päästää suustaan ehdotuksen taannehtivasta laista ?
Yrjö Saraste
Maassamme joutuu jopa Tasavallan Presidentti määräajoin toimittamaan todistuksen henkisestä ja ruumiillisesta terveydentilastaan.
Etenkin nykyisin kun presidentin valtaa ollaan jatkuvasti vähentämässä ja valta keskittyy yhä enemmän pääministerille ja hallitukselle, tulisi maan turvallisuuden takia, valvoa näidenkin terveydentilaa.
Julkisuudessa on jatkuvasti kerrottu miten ainakin pääministeri kärsii tilapäisistä muistihäiriöistä.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen esitti MTV3 Uutisissa (09.07.09) seuraavaa: ”Nyt pitäisi nopeasti saada muiden puolueiden vaalirahoitus julkiseksi. Siinä yksi keino voisi olla se, että syksyllä eduskunta-aloitteen pohjalta säädettäisiin laki, jolla velvoitettaisiin kaikkia puolueita julkistamaan esimerkiksi vuodesta 2007 lähtien saamansa rahoitus.”
Voiko täysjärkinen (?) ministeri päästää suustaan ehdotuksen taannehtivasta laista ?
Yrjö Saraste
perjantai 10. heinäkuuta 2009
Olisi tajuttava EU-vaalien merkitys
Hyväksyessään ns. ”Lissabon – sopimuksen” Suomi on tosiasiallisesti antautunut ehdoitta.
Mikäli Irlanti hyväksyy sopimuksen EU on oikeushenkilö ja se voi tehdä sopimuksia vaikkapa eduskuntamme tahdon vastaisesti. Esimerkiksi EU voi tehdä sopimuksen Naton kanssa ilman, että enää kysytään Suomen kansan mielipidettä.
Ulkoministerimme kiteytti asian esittämällä miten 736 edustajan joukossa yhdellä mepillä on enemmän vaikutusvaltaa kuin suomalaisella ministerillä. Hän tuli huomaamattaan paljastaneeksi pelottavan tosiasian EU - Suomen itsenäisyydestä ja sen päätösvallan vähäisyydestä.
Euroopan Unioni on useimmille kansalaisille kovin kaukainen asia ja siksi EU – parlamenttivaaleissakin keskityttiin lähinnä vain kotimaan politiikkaan. Eikä kiinnitetty huomiota edes siihen miten suomalainen maatalous ei saanut edusrajaa Brysseliin. Edustus olisi ollut juuri nyt erityisen tärkeä koska alkavalla viisivuotiskaudella tullaan unionin maatalouspolitiikkaa taas uudistamaan.
Mikäli aiotaan pysyä EU:ssa tulisi lopettaa pyrkimys valita edustajia eri maakunnista tai kotimaan puolueista. Olisi pyrittävä saamaan parlamenttiin eri alojen todellisia asiantuntijoita – kuulukoot he sitten mihinkä puolueeseen tahansa. Silloin kun tosi on kyseessä, kuten oli Talvisodassa, ei kysytä mihin puolueeseen kukin kuuluu.
Ilmeisesti ainoa keino saada kokoon monipuolinen ja korkeatasoinen ryhmä olisi se, että
Eduskunta valitsisi EU-parlamentaarikot. Kansan valitsema Eduskuntahan se hallituksenkin valitsee. Tilanteessa, jossa Eduskunnan merkitys supistuu lainsäädäntötyön siirtyessä yhä enemmän Brysseliin tulisi nimenomaan sinne saada eri alojen huippuosaajia Suomea puolustamaan.
Tavallaan voisi ajatella, että kukin ministeriö pyrkisi saamaan oman mepin EU – parlamenttiin. On selvää, että mepit kotimaisesta taustapuolueestaan huolimatta pyrkisivät edistämään yhteisen isänmaan asiaa. Käytännössä on yhdentekevää missä EU – puolueessa he Brysselissä istuvat.
Yrjö Saraste
Mikäli Irlanti hyväksyy sopimuksen EU on oikeushenkilö ja se voi tehdä sopimuksia vaikkapa eduskuntamme tahdon vastaisesti. Esimerkiksi EU voi tehdä sopimuksen Naton kanssa ilman, että enää kysytään Suomen kansan mielipidettä.
Ulkoministerimme kiteytti asian esittämällä miten 736 edustajan joukossa yhdellä mepillä on enemmän vaikutusvaltaa kuin suomalaisella ministerillä. Hän tuli huomaamattaan paljastaneeksi pelottavan tosiasian EU - Suomen itsenäisyydestä ja sen päätösvallan vähäisyydestä.
Euroopan Unioni on useimmille kansalaisille kovin kaukainen asia ja siksi EU – parlamenttivaaleissakin keskityttiin lähinnä vain kotimaan politiikkaan. Eikä kiinnitetty huomiota edes siihen miten suomalainen maatalous ei saanut edusrajaa Brysseliin. Edustus olisi ollut juuri nyt erityisen tärkeä koska alkavalla viisivuotiskaudella tullaan unionin maatalouspolitiikkaa taas uudistamaan.
Mikäli aiotaan pysyä EU:ssa tulisi lopettaa pyrkimys valita edustajia eri maakunnista tai kotimaan puolueista. Olisi pyrittävä saamaan parlamenttiin eri alojen todellisia asiantuntijoita – kuulukoot he sitten mihinkä puolueeseen tahansa. Silloin kun tosi on kyseessä, kuten oli Talvisodassa, ei kysytä mihin puolueeseen kukin kuuluu.
Ilmeisesti ainoa keino saada kokoon monipuolinen ja korkeatasoinen ryhmä olisi se, että
Eduskunta valitsisi EU-parlamentaarikot. Kansan valitsema Eduskuntahan se hallituksenkin valitsee. Tilanteessa, jossa Eduskunnan merkitys supistuu lainsäädäntötyön siirtyessä yhä enemmän Brysseliin tulisi nimenomaan sinne saada eri alojen huippuosaajia Suomea puolustamaan.
Tavallaan voisi ajatella, että kukin ministeriö pyrkisi saamaan oman mepin EU – parlamenttiin. On selvää, että mepit kotimaisesta taustapuolueestaan huolimatta pyrkisivät edistämään yhteisen isänmaan asiaa. Käytännössä on yhdentekevää missä EU – puolueessa he Brysselissä istuvat.
Yrjö Saraste
keskiviikko 8. heinäkuuta 2009
Äänestäjät eivät tunne EU:n parlamenttiryhmiä
EU ryhmät esiin jo vaaleissa
Euroopan parlamenttivaalit käytiin suomalaisten puolueiden nimissä. Kaikki ehdokkaat eivät itse edes tienneet mihinkä EU – parlamenttiryhmää he aikanaan liittyisivät.
Päätoimittaja Margit Hara kirjoittaa Nykypäivässä Sari Essayahin (kd) ryhmävalinnasta seuraavasti:
”Oppositiopuolueen euroehdokas ripustautui varman oppositiota edustavan ääniharavan kylkeen, pääsee läpi ja etsiytyy vastoin kampanjateemojaan hallituspuolueen meppidelegaation yhteyteen ja sitoutuu noudattamaan vastustamiaan linjauksia.”
Lehdissä on kerrottu kuinka puoluejohtajat Katainen ja Räsänen olivat neuvotelleet ja sopineet siitä miten Essayah liittyy konservatiiviryhmään. Edustaja Liisa Jaakonsaari kirjoitti kyllä Kalevassa (07.07.09) seuraavasti:
” Suomen kokoomuslaiset ja RKP:n edustaja istuvat konservatiiviryhmässä. Kristillisten ainokainen haluaisi konservatiiviryhmään, mutta ei näytä pääsevän, kun vastustaa Lissabonin sopimusta."
Brysselissä mepit järjestäytyvät arvomaailmansa ja vakaumuksensa mukaan eri poliittisiin ryhmiin, joista suurin on erilaisista oikeistopuolueista koostuva konservatiiviryhmä. Sillä on yli 260 paikkaa parlamentin kaikkiaan 736 paikasta. Suomen kokoomuslaiset ja RKP:n edustaja istuvat tässä ryhmässä.
Demareilla on lähes 190 paikkaa. Suomen keskustan edustajat kuuluvat kolmanneksi suurimpaan eli liberaalidemokratiaan. On todella mielenkiintoista miten juuri tämän ryhmän yksi tärkeimmistä tavoitteista on maataloustukien alasajo. Vihreillä on kuusikymmentä paikkaa. Soinin valitsemassa eurooppalaisessa perheessä - 30 edustajan ryhmässä - on mukana monenlaisia kovan linjan radikaaleja.
Mielestäni ehdokkaiden tulisi jo vaaleissa ilmoittaa mihin EU -. parlamenttiryhmään he tähtäävät. Äänestäjille tulisi myös selostaa eri eurooppalaisten ryhmien ohjelmat ja tavoitteet.
Yrjö Saraste
Euroopan parlamenttivaalit käytiin suomalaisten puolueiden nimissä. Kaikki ehdokkaat eivät itse edes tienneet mihinkä EU – parlamenttiryhmää he aikanaan liittyisivät.
Päätoimittaja Margit Hara kirjoittaa Nykypäivässä Sari Essayahin (kd) ryhmävalinnasta seuraavasti:
”Oppositiopuolueen euroehdokas ripustautui varman oppositiota edustavan ääniharavan kylkeen, pääsee läpi ja etsiytyy vastoin kampanjateemojaan hallituspuolueen meppidelegaation yhteyteen ja sitoutuu noudattamaan vastustamiaan linjauksia.”
Lehdissä on kerrottu kuinka puoluejohtajat Katainen ja Räsänen olivat neuvotelleet ja sopineet siitä miten Essayah liittyy konservatiiviryhmään. Edustaja Liisa Jaakonsaari kirjoitti kyllä Kalevassa (07.07.09) seuraavasti:
” Suomen kokoomuslaiset ja RKP:n edustaja istuvat konservatiiviryhmässä. Kristillisten ainokainen haluaisi konservatiiviryhmään, mutta ei näytä pääsevän, kun vastustaa Lissabonin sopimusta."
Brysselissä mepit järjestäytyvät arvomaailmansa ja vakaumuksensa mukaan eri poliittisiin ryhmiin, joista suurin on erilaisista oikeistopuolueista koostuva konservatiiviryhmä. Sillä on yli 260 paikkaa parlamentin kaikkiaan 736 paikasta. Suomen kokoomuslaiset ja RKP:n edustaja istuvat tässä ryhmässä.
Demareilla on lähes 190 paikkaa. Suomen keskustan edustajat kuuluvat kolmanneksi suurimpaan eli liberaalidemokratiaan. On todella mielenkiintoista miten juuri tämän ryhmän yksi tärkeimmistä tavoitteista on maataloustukien alasajo. Vihreillä on kuusikymmentä paikkaa. Soinin valitsemassa eurooppalaisessa perheessä - 30 edustajan ryhmässä - on mukana monenlaisia kovan linjan radikaaleja.
Mielestäni ehdokkaiden tulisi jo vaaleissa ilmoittaa mihin EU -. parlamenttiryhmään he tähtäävät. Äänestäjille tulisi myös selostaa eri eurooppalaisten ryhmien ohjelmat ja tavoitteet.
Yrjö Saraste
lauantai 4. heinäkuuta 2009
Myydään koko Yleisradio
Mediamaksu – ajatus on törkeä.
Tarkoitus olisi periä maksu samansuuruisena henkilöiltä, joiden kuukausitulot ovat alle 1000 euroa ja sellaisilta, jotka saattavat saada vuosittain 1`000`000 euroa vakiopalkkansa päälle.
Kilpailuttaminen. Nykyisin kaikki pyritään kilpailuttamaan ja kehitys on menossa siihen, että jopa terveyden hoito ja monet muut yhteiskunnan velvoitteet kilpailutetaan. Miksei voitaisi kilpailuttaa myös Eduskunnan tärkeäksi katsomien mediapalvelujen jakelua. Eihän valtion tarvitse itse omistaa jakelua suorittavia yrityksiä.
Yle-maksu budjetista. Peruste, ”ettei maksua tässä taloustilanteessa voida hoitaa budjetin kautta” on naurettava sillä kyllä sieltä näyttää rahaa riittävän myös moniin erimielisyyttä herättäviin tarkoituksiin.
Vapautus mediaveron maksusta. Tietysti osa ihmisistä voitaisiin vapauttaa veron maksusta. Hevin ei synny yksimielisyyttä siitä vapautusperusteista, jotka eivät ilmeisesti riippuisi aina pelkästään maksajan varallisuudesta. Käytännössä käsite ”talous” ei aina suinkaan ole kiistaton ja järjestelmä vaatii paljon byrokratiaa.
Budjetin kautta tapahtuva maksu on oikeudenmukaisin. Yleisesti ottaen verotuksen kautta kerätyt varat on pääsääntöisesti peritty maksukyvyn mukaan. Muidenkaan valtioyhtiöiden rahoitusta ei hoideta erillisillä veroilla. Yhtä hyvin voitaisiin ryhtyä perimään Destrialle, Itelalle ja VR:lle tukirahaa.
Yleisradio tehtävät ? Keväällä esityksensä tehnyt työryhmä esitti julkisen palvelun velvoitteeksi "monipuolinen ja kattava". Tämä määritelmä ei rajaa toimintaa, eikä takaa laatua. Mikäli YLE vapautuisi kaikista taloushuomistaan saattaisi se helposti ryhtyä laajentamaan toimintaansa eri kaupallisille aloille.
Tarvitaanko valtiollinen Yleisradio ? On vedottu siihen miten Ylellä on esimerkiksi kulttuuri-, kasvatus- ja sivistystehtäviä, jotka saattaisivat muuten jäädä hunningolle. Eihän valtio ole nähnyt tarpeelliseksi perustaa tai ylläpitää omaa päivälehteä taikka hoitaa uutisvälitystä esimerkiksi netissä.
Myydään koko YLE ! Italiassa pääministeri omistaa suurimmat mediayhtiöt. Meillä Vanhasen rahoittajat tuskin pystyvät Yleä hänelle ostamaan, joten myytäisiinkö se sitten vaikka Hesarille ?
Tietysti kauppaan sisältyisi ehto, että valtio ja hallitus saavat lähettää päivittäin veloituksetta niin ja niin monta tuntia omaa ohjemaansa.
Yrjö Saraste
Kannattaa muuten tutustua Jaakko Paavelan kirjoitukseen ”Yleisradiostako valtion laitos” Suomen Kuvalehti N:o 25/2009
Tarkoitus olisi periä maksu samansuuruisena henkilöiltä, joiden kuukausitulot ovat alle 1000 euroa ja sellaisilta, jotka saattavat saada vuosittain 1`000`000 euroa vakiopalkkansa päälle.
Kilpailuttaminen. Nykyisin kaikki pyritään kilpailuttamaan ja kehitys on menossa siihen, että jopa terveyden hoito ja monet muut yhteiskunnan velvoitteet kilpailutetaan. Miksei voitaisi kilpailuttaa myös Eduskunnan tärkeäksi katsomien mediapalvelujen jakelua. Eihän valtion tarvitse itse omistaa jakelua suorittavia yrityksiä.
Yle-maksu budjetista. Peruste, ”ettei maksua tässä taloustilanteessa voida hoitaa budjetin kautta” on naurettava sillä kyllä sieltä näyttää rahaa riittävän myös moniin erimielisyyttä herättäviin tarkoituksiin.
Vapautus mediaveron maksusta. Tietysti osa ihmisistä voitaisiin vapauttaa veron maksusta. Hevin ei synny yksimielisyyttä siitä vapautusperusteista, jotka eivät ilmeisesti riippuisi aina pelkästään maksajan varallisuudesta. Käytännössä käsite ”talous” ei aina suinkaan ole kiistaton ja järjestelmä vaatii paljon byrokratiaa.
Budjetin kautta tapahtuva maksu on oikeudenmukaisin. Yleisesti ottaen verotuksen kautta kerätyt varat on pääsääntöisesti peritty maksukyvyn mukaan. Muidenkaan valtioyhtiöiden rahoitusta ei hoideta erillisillä veroilla. Yhtä hyvin voitaisiin ryhtyä perimään Destrialle, Itelalle ja VR:lle tukirahaa.
Yleisradio tehtävät ? Keväällä esityksensä tehnyt työryhmä esitti julkisen palvelun velvoitteeksi "monipuolinen ja kattava". Tämä määritelmä ei rajaa toimintaa, eikä takaa laatua. Mikäli YLE vapautuisi kaikista taloushuomistaan saattaisi se helposti ryhtyä laajentamaan toimintaansa eri kaupallisille aloille.
Tarvitaanko valtiollinen Yleisradio ? On vedottu siihen miten Ylellä on esimerkiksi kulttuuri-, kasvatus- ja sivistystehtäviä, jotka saattaisivat muuten jäädä hunningolle. Eihän valtio ole nähnyt tarpeelliseksi perustaa tai ylläpitää omaa päivälehteä taikka hoitaa uutisvälitystä esimerkiksi netissä.
Myydään koko YLE ! Italiassa pääministeri omistaa suurimmat mediayhtiöt. Meillä Vanhasen rahoittajat tuskin pystyvät Yleä hänelle ostamaan, joten myytäisiinkö se sitten vaikka Hesarille ?
Tietysti kauppaan sisältyisi ehto, että valtio ja hallitus saavat lähettää päivittäin veloituksetta niin ja niin monta tuntia omaa ohjemaansa.
Yrjö Saraste
Kannattaa muuten tutustua Jaakko Paavelan kirjoitukseen ”Yleisradiostako valtion laitos” Suomen Kuvalehti N:o 25/2009
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)